Venla loi kansainvälistä uraa muusikkona, mutta sitten lavalle nouseminen alkoi ahdistaa: ”Päätin ottaa aikalisän”
Venla Ilona Blom, 38, on Helsingissä asuva laulaja, säveltäjä ja luovan alan yrittäjä. Hän uupui unelmatyössään. Nyt hän on mukana Trendin mentorointiohjelmassa.
”Rakastin kiertue-elämää. Olin keikkaillut etnolauluyhtye Tuulettaren kanssa yli 10 vuotta ja tehnyt isosti kansainvälistä uraa. Kiertue-elämä ja ulkomailla reissaaminen olivat minulle perusduunia.
Korona-aika muutti kuitenkin kaiken. Yhtäkkiä kalenterissa oli tyhjää, keikkoja siirrettiin tulevaisuuteen ja samalla tehtiin uusia buukkauksia. Kun keikkailu oli taas mahdollista, olimme ajautuneet yhtyeeni kanssa tilanteeseen, jossa kalenteri oli liian täynnä.
Kun keikkailimme Kanadassa, Chilessä ja Pohjoismaissa keväällä 2023, huomasin, että jokin oli pielessä. Olin ahdistunut, sosiaalisesti jumissa, ja lavalle meneminen tuntui tunkkaiselta. Pelkäsin, että olin menettämässä rakastamani asiat elämässäni; uran laulajana ja esiintyvänä taiteilijana.
”Ostin kiertuepalkkioillani itselleni aikaa ja vietin kolmen kuukauden kesäloman.”
Päätin ottaa aikalisän. Ostin kiertuepalkkioillani itselleni aikaa ja vietin kolmen kuukauden kesäloman. En koskenut soittimiin tai kirjoittanut yhtäkään biisiä. Tauko oli tarpeellinen, ja tutustuin itseeni uudelleen ja oivalsin, kuinka paljon työ oli määrittänyt identiteettiäni, ja että olin kokonainen ilman työtänikin.
Pidimme vuoden keikkatauon Tuuletar-yhtyeen kanssa, ja saatoin keskittyä omiin työprojekteihini.
Syksyllä 2023 aloitin Koneen Säätiön kaksivuotisen apurahakauden ja aloin työstää isoa taiteellista projektia, mielenterveysaiheista näyttämöteosta, jonka teen yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton kanssa. Teos kantaesitetään vuonna 2025, ja sen käsikirjoitus, aineiston läpikäyminen, sävellys ja projektin hallinta on vastuullani. Samalla työstän ensimmäistä sooloalbumiani, joka ilmestyy ensi syksynä.
Hetken työelämä oli balanssissa ja nautin siitä, että sain päättää työajoistani. Keväällä taiteellista projektia edistäessäni olen kokenut haastavaksi, että teen yhtä projektia pidemmän aikaan, ja että teen sitä yksin.
”Olen oivaltanut, että kaipaan muita ihmisiä ympärilleni: olen ryhmätyöskentelijä.”
Aiemmin olen tehnyt yhteistyötä ja saanut pallotella ideoita muiden kanssa, nyt saatan projektin alkuun yksin. Olen oivaltanut, että kaipaan muita ihmisiä ympärilleni ja olen lopulta ryhmätyöskentelijä: pidän siitä, että tarvitsen muita ihmisiä – kaipaan heijastumispintaa muista.
Myös ajanhallinta ja itsensä johtaminen on ollut haastava. Olen yrittänyt rakentaa selkeitä työrutiineja, kuten mennä aamupäivisin työhuoneelle tekemään töitä ja poistumalla sieltä iltapäivällä, mutta sekin on ollut välillä haastavaa.
Flow-tilassa saatan säveltää tai tehdä biisejä 12 tuntia putkeen, mutta jos en saa työstä otetta, saatan istua useamman tunnin tietokoneen ääressä ilman, että mitään tapahtuu. Ilman välideadlineja saatan jäädä huonolla tapaa odottamaan flow-tilaa.
Vuosi sitten uuvuin kiertueella ja suuresta keikkamäärästä, enkä halua kokea sellaista uudelleen. Keikkatauko on saanut ymmärtämään, että juuri tätä esiintyvän taiteilijan työtä haluan jatkossakin tehdä, mutta järkevin resurssein ja omat voimavarat huomioiden. Tulevaisuudessa kiertueiden rinnalla on oltava aikaa myös muille projekteille ja luovalle työlle.
Hain Trendin mentorointiohjelmaan, koska kaipaan ajatustenvaihtoa ja vinkkejä ajanhallintaan. Olen itsekin ollut Sibelius-Akatemiassa mentorina maisterivaiheen opiskelijoille ja tiedän, että ohjaamistilanteista on hyötyä sekä mentoroitavalle että mentorille: kyse on aina vuorovaikutustilanteesta.
Saan mentorikseni Ida Paulin, menestyneen musiikintekijän ja artistin, joka on tehnyt samalla akateemista tutkintoa Harvardissa. Ida on minua kymmenen vuotta nuorempi, ja tämä on kiinnostava lähtökohta: on laiska ajatus, että mentorin pitäisi olla iällisesti mentoroitavaa vanhempi. Kymmenen vuoden ikäero on juuri sopiva, sillä olemme kasvaneet eri ajassa, mutta silti tarpeeksi lähellä.
Uskon, että Idalla on työkaluja ajanhallintaan ja vinkkejä itsekurin kehittämiseen. Hän on tekemisellään purkanut stereotypioita, eikä hän ole tehnyt mustavalkoista rajanvetoa siihen, mitä elämällään voi tehdä, vaan osoittanut, että elämässä voi tehdä useita isoja asioita – ja se on juuri raikasta.”
