”TYÖELÄMÄSTÄ KERROTAAN paljon intohimotarinoita, ja siinä on vaaransa. Se saa aikaan tunteen, että kaikilla muilla on intohimoammatti ja vain minulla ei. Sanotaan, että kun seuraa unelmaansa, päätyy hyvään paikkaan. Se ajatus pitäisi kyseenalaistaa. Intohimopuhe rasittaa uravalintoja, sillä se ohjaa väärille urille.

NYKYAJAN TYÖELÄMÄ on monimutkaista ja täynnä ongelmanratkaisua. Kiihkeys ja tulenpalava tunne ovat heikkoja työkaluja, kun eteen tulee haasteita. Sinnikkyys, mielen joustavuus ja ymmärrys työn merkityksestä ovat parempia.

Intohimoa ohjaavat energia ja tunteet. Se on minä-keskeistä, sillä intohimossa tyydytetään omia tarpeita, asiaa, jonka itse tuntee palavan kiinnostavana.

Sen sijaan pitäisi puhua merkityksellisyydestä. Intohimo kysyy, mitä tämä tuo minulle, merkityksellisyys kysyy, miksi teen tätä ja kenen vuoksi. Se pohjautuu arvoihin, ja se on paljon parempi työelämässä kuin tunteenpalo.

Suurimmalla osalla ei edes ole yhtä suurta intohimoa. Toisaalta niitä voi olla useampia. Se voi johtua temperamentista: kuinka helposti syttyvä on. Intohimoinen suhtautuminen asioihin voi olla myös opittu tapa. Jos on lapsena nähnyt sellaista käytösmallia, voi omaksua sen itsekin.

On myös muistettava, ettei intohimosta voi aina tehdä työtään. Sen sijaan kaikilla on arvoja ja kiinnostuksen kohteita, ja jokainen pystyy sanomaan, mikä itselle on tärkeää.

Yksi arvoharjoitus on laittaa nämä neljä sanaa tärkeysjärjestykseen: raha, luovuus, arvostus ja vakaus. Mikä on sinulle tärkeää työssä? Jos tärkein asia ei toteudu työssä nyt, voisiko sitä muuttaa? Jos vaikkapa myyjälle vakaus on tärkeää, voisiko provisiopalkan muuttaa kiinteäksi?

TEIN ITSE ARVOTUTKISKELUA ennen kuin täytin kolmekymmentä. Työskentelin diplomi-insinöörinä, mutta sitten aloin miettiä, mitä haluan työltä. Kouluttauduin terapeutiksi.

Työn merkityksellisyys on tärkeää etenkin millenniaaleille. Aiemmilla ikäluokilla oli ehkä valmiiksi annettu arvopohja: koti, uskonto, isänmaa. Nyt maailma on monimutkaisempi, ja jokaisen täytyy löytää itse arvonsa.

Miksi työn merkityksellisyyttä ja arvoja sitten pitäisi edes pohtia? Heitän tähän vastakysymyksen: Miksi jättää käyttämättä tilaisuus tutustua itseensä paremmin?”

Juttu on julkaistu Trendissä 7/2021.