Sosiaalinen media vie vapaa-ajan, yöunen ja lisää paineita – paheksummeko somea joskus yhtä paljon kuin tupakointia?
sosiaalinen media
Sosiaalinen media vie vapaa-ajan, yöunen ja lisää paineita – paheksummeko somea joskus yhtä paljon kuin tupakointia?
Sosiaalinen media voi aiheuttaa ristiriitaisia tuntemuksia. Omasta somesta voi tehdä kuitenkin myös hyvinvointialustan, sosiaalisen median tutkija Mari Lehto vinkkaa.
Teksti

Kuvat

Julkaistu 18.7.2023
Trendi

TUPAKKA-ASKISSA on varoitusmerkit, somessa jo varoituksia triggeröivästä sisällöstä. Somea pidetään yhtenä uhkana mielenterveydelle: se vie vapaa-ajan, yöunen, lisää ulkonäköpaineita ja tyytymättömyyden tunnetta elämässä ja tekee monista tarkkaavuushäiriöisiä zombeja.

Tuleeko vielä aika, jolloin hämmentyneenä ja paheksuen mietitään, miten holtittomia somen käytössä oltiin 2020-luvulla?

”Some on ristiriitainen tekojen ja tulkintojen verkosto, jota ei voi oikein verrata yksittäiseen ilmiöön, kuten tupakan polttamiseen. On ymmärrettävä, että nykyisin some on osa sosiaalista todellisuutta, joka rakentuu erilaisista käyttäjistä, yhteisöistä, teknologiasta ja viestintätavoista”, sosiaalisen median tutkija Mari Lehto kertoo.

Mari Lehto on mediatutkija Turun yliopistossa.

Some elää ja uudistuu koko ajan. Jokainen voi silti itse päättää, miten suhtautuu jatkuvasti tavoitettavissa olemisen vaatimukseen. Tämä ei välttämättä tarkoita totaalikieltäytymistä somesta, vaan sitä, että pohtii omien datajälkien jättämistä ja sitä, mitä haluaa kertoa julkisesti ja mitä asioita pitää yksityisenä.

”Kun puhutaan somen huonoista vaikutuksista, on vaikea erottaa sitä muusta mediasta ja arkitodellisuudesta, johon liittyy ihmisen koko elinpiiri. On myös hankala luokitella, millainen sisältö on liian siloteltua tai haitallista. Esimerkiksi kauneusihanteisiin on aina kuulunut, että jokin piirre korostuu. Somessa on mahdollisuus haastaa ulkonäkönormeja ja laajentaa representaatiota siitä, millaisia kehoja näytetään.”

”Somealustojen toimintalogiikan ymmärtäminen on nykypäivän medialukutaitoa.”

Jokainen myös kaipaa huomiota ja vastakaikua toisilta. Tykkäyksiin voi koukuttua ja niiden puutteesta voi tulla surulliseksi.

”Silloin kannattaa tiedostaa, että algoritmit huomioivat reaktiot, kuten tykkäysten ja postausten määrän, ja säätelevät näkyvyyttä. Erilaisten somealustojen ja algoritmien toimintalogiikan ymmärtäminen on nykypäivän ja tulevaisuuden medialukutaitoa.”

Omasta somefeedistä voi tehdä myös hyvinvointialustan.

”Esimerkiksi Instagramissa voi valita ketä seuraa ja hiljentää ärsyttävän tutun postaukset, ilman, että tarvitsee lopettaa seuraamista ja vaarantaa ystävyyssuhdetta. On myös hyväksyttävä, että some aiheuttaa ristiriitaisia tuntemuksia: Saatamme seurata somevaikuttajaa, vaikka tiedämme, että postaukset aiheuttavat ärsytystä. Kokemukset ja ristiriitaiset tuntemukset kuuluvat someen.”

Juttu on julkaistu Trendissä 1/23.

Kommentoi +