Vuosi sitten Anna oli usein oudon alakuloinen – kuukauden kokeilu sysäsi liikkeelle muutoksen
Kun Anna Karhunen päätti jättää alkoholinkäytön, elämään tuli lisää rehellisyyttä. Alkoholi oli estänyt hyviä asioita elämässä.
”Join viimeisen alkoholijuomani vuoden 2022 uudenvuodenaattona. Olin rapakunnossa ja mietin, mitä voisin tehdä voidakseni paremmin. Päätin jättää alkoholin pois. Latasin I Am Sober -sovelluksen puhelimeeni ja sanoin miehelleni, että olisin tipattomalla tammikuun.
Tarkoituksenani ei ollut lopettaa alkoholinkäyttöä kokonaan vaan nollata tilanne. Tipattoman jälkeen päädyin kuitenkin jatkamaan raittiilla linjalla.
”Käytin alkoholia rentoutuakseni. Se toimi siirtymänä työfiiliksestä vapaalle ja oli keino ottaa omaa aikaa.”
Sairastan MS-tautia ja käytän lääkettä, joka kuormittaa maksaa. Sain diagnoosin 12 vuotta sitten, ja se oli kolmikymppiselle naiselle sokki. Vuosien varrella olen oppinut elämään sairauden kanssa. Kohdallani on kyse MS-taudin helpommasta versiosta, ja olen ollut koko ajan fyysisesti hyvässä kunnossa.
Silti alkoholinkäytön vaikutukset kehoon ja mieleen alkoivat mietityttää. Maksa-arvoni olivat olleet koko ajan hyvät, mutta mietin, mitä ne olisivat vuosien päästä, jos jatkaisin alkoholinkäyttöä. Huomasin myös, että alkoholi väsytti ja vaikutti mielialaani. Olen luonteeltani optimistinen ja olen ollut uuden puolisoni rinnalla superonnellinen. Silti olin tuntenut oloni vähän masentuneeksi.
Käytin alkoholia rentoutuakseni. Se toimi siirtymänä työfiiliksestä vapaalle ja oli keino ottaa omaa aikaa. Ennen vuodenvaihteen raittiuspäätöstäni olin hankkinut Oura-sormuksen, jonka avulla sain tiedon yöunistani. Lasillinen näkyi heti unenlaadussa.
Oura ja I am Sober -sovellus yhdessä motivoivat mittaamaan itseäni, koska näin tulokset heti. Sovellus oli kuin pelillinen puuhakirja, jossa saatoin seurata, kuinka paljon rahaa säästin, kun en juonut.
Kun olin ollut sata päivää selvin päin, menin säästämilläni rahoilla kokovartalohierontaan.
”Liikkuminen on enemmän hyvinvointiteko mielelle kuin että saisin timmin pyllyn.”
Raittiuden myötä viikonloppuaamuihin tuli enemmän aikaa, kun aloin herätä aiemmin. Alkuvuodesta aloin käydä kävelyillä, uimassa ja vesiliikunnassa. Liikunnasta tuli mielenterveysteko, alkoholin korvike, joka irrotti työstressistä. Huomasin, että liikunta paransi jaksamista arjessa ja kohensi mielialaani. Alkoholi oli ollut tulppa, joka oli estänyt tekemästä hyviä asioita itselleni.
Ennen liikkumiseen liittyi painonpudotuksellisia tavoitteita tai vertasin suoritustani maratonjuoksijoihin. Nyt liikun maltillisesti ja rauhallisesti.
Vertaan liikkumistani siihen, mikä oli lähtötilanteeni: vuosi sitten alkukesästä juoksin puoli minuuttia, loppukesästä jo kaksi. Tavoitteeni on, että voisin ensi kesänä juosta viiden kilometrin lenkin.
Liikkuminen on enemmän hyvinvointiteko mielelle kuin että saisin timmin pyllyn. Haluan olla kävelykykyinen vielä vuosien päästä, mutta ei sekään ole varsinainen tavoitteeni. Liikun, koska se tuo hyvää oloa elämääni juuri nyt.
Tällä hetkellä elän hoitotasapainossa. Pistän reiteen biologista lääkettä kerran viikossa. Toisinaan lääke nostaa kuumeen, mutta muuten se ei aiheuta sivuoireita. Voin nyt sataprosenttisesti paremmin kuin vuosi sitten, koska teen lääketieteen rinnalla hyviä asioita itselleni.
On motivoivaa kohdata itsensä niin hyvässä kuin huonossa. Päätöksiä tehdessä voin kohdata aidon tunteen enkä valehtele itselleni. Rehellisyys itseäni kohtaan näkyy erityisesti liikkumisessa. On päiviä, jolloin en jaksa mennä treenaamaan, ja silloin hyväksyn sen. Ennen alkoholi ruoski liikkumaan seuraavana päivänä, koska olin bailannut, ja oli ikään kuin hyvitettävä teko. Nyt tuo ulottuvuus puuttuu.
Tipaton tammikuu on vierähtänyt vuoden mittaiseksi. Nukun nyt yöni paremmin kuin koskaan aiemmin. On vaikea kuvitella, että palaisin vanhaan elämäntyyliini. Aion jatkaa raittiilla linjalla. Olen ollut kiva tyyppi muille nousuhumalassa, mutta en ole ollut itseni kaveri. Nykyisin olen itselleni paljon kivempi ihminen.”
Juttu on julkaistu Trendissä 1/24.
