Eevan kirjaklubin vieraat vastaavat kysymyksiin, joihin on vain oikeita vastauksia.

Sirpa Kähkönen on Helsingissä asuva savolainen kirjailija ja Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja. Hänen uusin teoksensa Vihreä sali ilmestyi syksyllä 2021. Se on Kuopio-sarjan yhdeksäs, itsenäinen osa.

Mikä kirja kaikkien pitäisi lukea? Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on valtava, rakastettava ja ihan hullu kirja, jonka kieli on äidinmaitoa.

Minkä taidon haluaisit osata? Meloa kanootilla. Haluaisin käydä Koloveden kansallispuistossa katsomassa kalliomaalauksia.

Mitä pelkäät? Konfliktien riistäytymistä sodaksi. Se mitä Puolan rajalla tapahtuu, ei näytä kauhean hyvältä.

Mihin tuhlaat? Kirjoihin.

Mikä on lempiäänesi? Mustarastaan laulu, joka kuuluu aamulla tuuletusikkunasta.

Millaisessa tilanteessa valehtelet? Lausun valkoisen valheen, jos se voi pelastaa toisen ihmisen kasvot tai jos rehellinen mielipide makuasiasta loukkaisi. Isoissa asioissa haluan olla aina rehellinen.

Missä asiassa olet ollut väärässä? Uskoessani, etten osaa tanssia. Sitten kävin viiden rytmin tanssitunneilla ja rakastin sitä vapaan ilmaisun ja musiikin yhteyttä, joka siellä syntyi. Koronan aikana olen käyttänyt kaikki mahdollisuudet toisten kanssa tanssimiseen. Tanssi on minulle väylä sanattomalle itseilmaisulle ja jonkin asian yhdessä kokemiselle.

Kuka on muuttanut elämäsi? Tyttäreni.

Mitä sanaa tai lausetta käytät liikaa? Kirjailijaliiton johtokunnan jäsenet varmaan sanoisivat, että vitsikkäitä lausahduksia kuten ”nyt ryhdytään hommendaaleihin”.

Jos voisit muuttaa yhden asian itsessäsi, mikä se olisi? Hosumisen. Tänäänkin löysin kännykkäni pöydän alta enkä yhtään tiedä, miten se sinne päätyi.

Mitä pidät suurimpana saavutuksenasi? Sitä, että olen päässyt lähtökohdistani ja edellisten sukupolvien vaikeista elämäntilanteista siihen, että olen voinut kasvattaa lapsen ja rakastaa häntä. Sitä on tietysti hyvä yhteiskunta avustanut osaltaan.

Mikä on arvokkain omaisuutesi? Tyttäreni. Hän on tärkeintä, mitä minulla tässä maailmassa on.

Jos saisit olla joku muu yhden päivän ajan, kenet valitsisit? Hirveän mielelläni haluaisin katsella keisarin tai keisarinnan maailmaa tai kokea elämää brittiläisessä herraskartanossa tai marseillelaisessa satamakapakassa. Haluaisin tietää, millaista elämä jossain minulta ikuisesti suljetussa interiöörissä on.

Mistä toivot, että sinut muistetaan kuolemasi jälkeen? Jos rakkaus muistetaan, muulla ei ole väliä.

Mikä on paras tekemäsi päätös? Se, että uskalsin tehdä lapsen. Olin ajatellut, ettei äitiys jotenkin kuulu minulle, lykännyt sitä. Mietin, osaanko ja jaksanko olla paremmin kuin edellisten sukupolvien näin tekevän.

Mikä on lempipaikkasi maailmassa? Lapsuuteni Kuopio, jota ei ihan enää ole, mutta jota vilpittömästi rakastan.

Mikä on hyödyllisin rutiinisi? Panen kaikki tavarat paikoilleen.

Minkä neuvon antaisit nuoremmalle itsellesi, jos voisit? Ettei tarvitse niin hirveästi pelätä, miten käy. Neuvoisin, että älä huolehdi sitä, osaatko kirjoittaa tai olla äiti. Luota siihen, että kun ryhtyy hommaan, aina siitä jotain tulee.

Mitä olet oppinut rakkaudesta? Että rakkautta on kaikkialla. Se saa ilmentyä sellaisena kuin mitä se kenellekin on.

Minkä suhteen muutit viimeksi mieltäsi? Savolaisena en ole jyrkästi mitään mieltä. Muutan mieltäni niin nopeasti etten huomaa sitä itsekään.

Mikä herättää sinussa toivoa? Nuoret uskaltavat puhua vaikeista asioista ja tarttua niihin. Nuorten naisten ja miesten tasa-arvo on sellaista, jota en ole omassa sukupolvessani nähnyt kuin kovan työn tuloksena.

Artikkeli on julkaistu Eevassa 1/2022.