Sienna havahtui kodin tavarakaaokseen, kun iso osa päivästä meni järjestelemiseen – keksi ratkaisun, joka ei liity karsimiseen
Vastuullisuusammattilainen Sienna Kruk tajusi, että tavara-ahdistus ei katoa vain karsimalla.
”Havahduin viisi vuotta sitten siihen, miten paljon tavarat pyörivät mielessäni ja teettivät työtä arjessa. Sain lapsen, ja sen jälkeen tavarahankintojen määrä räjähti käsiin. Lattiat olivat täynnä leluja, vaatteita ja sukkia, joita yritin päivittäin siirrellä, siivota ja laittaa kasaan. Lattialla lojuvat tavarat kuormittivat, koska ajattelin, että ne ovat tekemätöntä työtä.
Huomasin, että myös monet ystäväni kärsivät tavara-ahdistuksesta.
Sienna Kruk
on vastuullisuus- ja kiertotalousammattilainen sekä second hand -verkkokauppa ja -myyntipalvelu Emmyn toimitusjohtaja.
Tavarasta on tullut monelle palkinto ja tapa osoittaa rakkautta. Tavaralla mitataan onnellisuutta, menestystä ja vanhemmuuden onnistumista.
Jokainen tavara vaatii kuitenkin työtä: siirtämistä, pesemistä, huoltamista. Mitä enemmän tavaraa on, sitä enemmän on tavaratyötä. Haluammeko todella käyttää aikamme tavaroiden siirtelyyn?
”Tavaroiden karsiminen on 90-prosenttisesti päätöksentekoa. Se on hirveän kuormittavaa aivoille.”
Monet ratkaisevat tavaroiden aiheuttaman ahdistuksen hankkimalla varastotilaa tai lisäämällä kaappeja. Ihmiset ovat valmiita jopa maksamaan siitä, että voivat säilyttää asioita.
Tavaroiden karsiminen on 90-prosenttisesti päätöksentekoa. Se on hirveän kuormittavaa aivoille. Este kierrättämiselle voi olla yksinkertaisesti se, ettei jakseta tehdä päätöksiä.
Tavarasuhteen tervehdyttäminen alkaa pysähtymisestä. Siitä, että on aikaa miettiä, mitä elämäänsä haluaa enemmän ja mitä vähemmän. Mihin aikansa haluaa käyttää, mikä on oikeasti tärkeää ja mistä merkityksellisyys tulee, jos ei tavarasta?
Itselleen voi asettaa esimerkiksi tavoitteen, ettei osta kahteen kuukauteen mitään, jos ei ole aivan pakko. Niin vapautuu kapasiteettia miettiä, mitä kodissa ja vaatekaapissa jo on. Sen sijaan, että rysäyttäisi kaapit kerralla tyhjiksi, tavaroita kannattaa käydä läpi pikkuhiljaa.
Ennen uuden tavaran hankkimista kannattaa miettiä, miksi haluaa ostaa sen. Saatan itse esimerkiksi hiljentää huonoa omaatuntoa ostamalla. Jos on ollut kiireinen päivä eikä mukamas aikaa leikkiä lapsen kanssa, saatan suostua, kun hän pyytää ostamaan jotain kaupasta.
Tavara kompensoi jotain, mitä minun pitäisi itse antaa: aikaa ja huomiota. Kun sen tunnistaa, voi olla seuraavana päivänä paremmin läsnä.
”Mitä enemmän tavaroita on, sitä enemmän niistä huolehtimiseen menee aikaa ja energiaa.”
Tavarat ja vaatteet ovat kuin ihmissuhteita. Ne pysyvät hyvinä, kun niitä hoitaa. Ja mitä enemmän niitä on, sitä enemmän niistä huolehtimiseen menee aikaa ja energiaa.
Yritän nykyään ennakoida, mitä tarvitsen, ja pitää ostoslistaa. Aikaa ei mene ostosmahdollisuuksien selaamiseen tai sen miettimiseen, mitä kaikkea minulta puuttuu. Koska ostan vähemmän, sen ansiosta voin ostaa laadukkaampaa ja itselleni aidosti mieleisiä tuotteita.
Usein tarpeet ovat meille syötettyjä, eivät todellisia.”
Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 3/2025.
