Trendi

Second hand -muodista on vaarassa tulla uusi pikamuoti, sanoo tutkija Linda Turunen – ”Kannustan tekemään harkittuja valintoja”

Second hand -muodista on vaarassa tulla uusi pikamuoti, sanoo tutkija Linda Turunen – ”Kannustan tekemään harkittuja valintoja”
Teitkö taas hyviä löytöjä kirppikseltä – liikaakin? Second handin ostelu alkaa noudattaa samanlaista kaavaa kuin pikamuodin ostaminen, sanoo vastuullisen muodin tutkija Linda Turunen.
Teksti |
Kuvat |
Julkaistu: 31.1.2022

Näet tunnetun designbrändin mekon Facebook-kirppiksellä. Et tarvitse uutta mekkoa, mutta hinta on järkevä. Ja saahan sen myytyä tarvittaessa eteenpäin! Tuttu ajatus?

Kirppisostelu on helppoa erilaisten Facebook-ryhmien ja sovellusten myötä. Niin helppoa, että kohta vastuullisuudelle saadaan ehkä jo heittää hyvästit, sanoo tutkijatohtori Linda Turunen Aalto-yliopistosta. Turunen tutkii muodin vastuullisuutta, ja hän on keskittynyt laadukkaiden tuotteiden second handiin.

Käytettyjen tavaroiden ostamisen ja myymisen kierto on jo niin nopea, että Turunen sanoo kirppisostelun noudattavan samanlaista kaavaa kuin pikamuodin ostamisen.

”Pikamuotiketjuihin tulee pahimmassa tapauksessa viikoittain uusia mallistoja, joita haluaa käydä katsomassa. Sama voi käydä kirpparien kanssa: siitäkin tulee harrastus, ja ostetaan koko ajan uutta.”

Myymisen helppous nopeuttaa kiertoa

Second hand on tehnyt monen vaatekaapista vastuullisemman. Ympäristönäkökulman lisäksi arvostetaan yksilöllisyyttä: voi löytää vaatteen, jollaista tutuilla ei ole.

”Kun olin lapsi, kirpparilta ostaminen tuntui häpeälliseltä, koska se yhdistettiin usein siihen, ettei olisi rahaa. Nykypäivänä se ei linkity köyhyyteen vaan siihen, että arvostetaan ainutlaatuisuutta.”

Aarteiden etsiminen on tietyn porukan juttu: on oltava tyylitajua, jotta huomaa helmet, ja jotta voi yhdistää löytönsä uusiin hankintoihin sisustuksessa tai asussa.

Toisaalta kirppiksien tuotteet ovat muuttuneet. Kun aiemmin kirppisvaate tarkoitti kestävää, hyvin ommeltua vaatetta, nyt kirppikset ovat täynnä pikamuotia.

”Ne ovat heikkolaatuisempia ja koska ne ovat pian epämuodikkaita, niitä on käytetty vähän.”

Ostamista ja myymistä ovat nopeuttaneet ja helpottaneet someryhmät ja erilaiset kirppissovellukset.

”On rakentunut erillinen bisnes kahden kuluttajan välille, mikä tekee kaupankäynnistä luotettavampaa. Ei tarvitse kertoa vieraalle osoitettaan, voi varmistua tuotteen aitoudesta, ja raha ja tuote siirtyvät luvatusti.”

Myös luksuksen ostaminen on helpottunut: esimerkiksi luksuslaukkujen hinnat ovat sovelluksissa näkyvillä toisin kuin ehkä liikkeissä, ja hinnat ovat edullisempia. Palvelut ovat siis myös demokratisoineet muotia.

Samalla sekä ostajien että myyjien asenteet ovat muuttuneet. Vaatekaappia on helpompi tyhjentää – ja hankkia rahaa, jolla ostaa uutta.

”Myymisen helppous on tehnyt second handista vastuuttomampaa. Ostamisen ja myymisen kierto nopeutuu ja omistamisen aika lyhenee.”

Usein käyttökertoja kertyy yhdelle tuotteelle vähemmän, kun se kiertää useamman käyttäjän.

”Vastuullisuusnäkökulmasta on parempi, että yksi kuluttaja käyttää tuotetta pitkään kuin että sillä olisi useita käyttäjiä. Väliin tulee nimittäin aina muita, ympäristöä kuormittavia tekijöitä: kuljettaminen, ylimääräinen peseminen, varastointi, postitus.”

Turunen ei silti tuomitse kirppismyyntiä vaan sanoo, että se lisää vastuullisuutta, kunhan se ei saa aikaan sitä, että vaatteita ostetaan enemmän.

”Kannustan siihen, että vaatteet pannaan kiertoon sen sijaan, että niitä hillotaan käyttämättömänä. Siihen pitäisi silti kiinnittää huomiota, kuinka nopea kierto on.”

Pitääkö kaikki omistaa?

Vaatteet, joissa on yhä myyntilaput kiinni, ovat ilmiön yksi ilmentymä. Ne voivat kieliä harkitsemattomuudesta.

”Ostit sitten uutta tai vanhaa, tee harkittuja valintoja. Älä osta kertakäyttöön tai siksi, että voit myydä eteenpäin. Tuotteiden ainutlaatuisuus ja kiire nopeuttavat kiertoa. Olen huomannut saman: Kun Facebook-ryhmässä on kolme jonossa, käyn jonoon sosiaalisesta paineesta ja pelosta, että missaan hyvän diilin. Se johtaa usein hutiostoksiin.”

Seuraava askel olisi, että tavaraa ei tarvitsisi omistaa itse, vaan sen käyttäminen riittäisi.

”Monella on halu omistaa tavara. Second hand on kuitenkin osoittanut, ettei ensimmäinen käyttäjä ole välttämättä viimeinen. Kiertoliike on askel kohti omistajuuden murrosta: asioita ei tarvitse omistaa, vaan ne voi vain vuokrata siksi aikaa kun niitä käyttää.”

Artikkeli on julkaistu Trendissä 6/2021.

Kommentoi +