Lihava ihminen pakotetaan vaateostoksille nettiin – kauppaan on turha mennä ja päälle tulee läskivero
Kolumni
Lihava ihminen pakotetaan vaateostoksille nettiin – kauppaan on turha mennä ja päälle tulee läskivero
Ovatko lihavat esteettinen haitta kaupassa vai miksi suuria vaatekokoja saa vain netistä? kysyy Raisa Omaheimo kolumnissaan.
Teksti

Kuvat

24.4.2023
 |
Eeva

Jos olet elänyt koko elämäsi keskipainoisena, sinulle on varmasti itsestäänselvää, että voit hankkia vaatteita kaupasta. Voit mennä kauppaan, sovittaa, pohtia eri vaihtoehtoja ja tehdä ostopäätöksen. Saatat myös tehdä löytöjä kirpputorilta, ehkä second hand -liikkeistä. Alusvaatteet hankit luultavasti alusvaatekaupasta. Me lihavat ihmiset voimme vain haaveilla samasta.

Olen ollut lihava jo monta vuotta, ja vuosi vuodelta vaatteiden ostaminen turhauttaa minua yhä enemmän. Tässä neljä syytä, miksi se on meille lihaville vaikeampaa.

Vievätkö isot vaatteemme liikaa tilaa rekissä ja varastossa?

1. Kaupat piilottavat isot koot nettiin

Useammat vaatekauppaketjut ovat tehneet valinnan poistaa suuret vaatekoot myymälöistä ja siirtää ne ostettavaksi vain netissä. Vievätkö isot vaatteemme liikaa tilaa rekissä ja varastossa? Eikö niille muka olisi kysyntää?

On vaikea olla miettimättä, ettei taustalla olisi ajatus, että me läskit vaateotoksilla olisimme esteettinen haitta kaupassa.

Lihavat ihmiset maksavat vaatteistaan läskiveroa.

2. Vaatteen sovituskin maksaa

Lihavat ihmiset maksavat vaatteistaan läskiveroa. Se syntyy, kun myymälöissä ei löydy suuria kokoja ja vaatteet täytyy tilata netistä. On epäreilua, että me lihavat maksamme vaatteistamme aina kuljetusmaksua, sen sijaan että voisimme kävellä liikkeeseen ja tehdä ostokset siellä, kuten muutkin.

Kun housuja ei pysty sovittamaan, on "kätevintä" tilata samalla kerralla useampi koko, sovittaa ne kotona ja palauttaa ylimääräiset koot takaisin. Tämä vaatii sitä, että tilillä tai luottokortilla on moninkertaisesti housuihin vaadittu summa, jonka voi irrottaa seikkailemaan vaatefirmaan ja takaisin usemmaksi viikoksi.

3. On tyydyttävä siihen, mikä mahtuu

Rintaliivien ostaminen netistä on erityisen tuskaista. Olen löytänyt muutaman sivuston, jolla on hyvä asiakaspalvelu, ja olen onnistunut hankkimaan muutamat oikein hyvin istuvat liivit.

Olisi silti aika hienoa voida sovittaa erilaisia malleja, värejä ja kuoseja ja valita itselle hyvät liivit sen sijaan että on vain kiitollinen siitä, että liivit mahtuvat päälle ja pysyvät paikoillaan.

Suurien vaatteiden kokomitoitukset ovat myös todella erikoisia. Minulla on parhaillaan käytössä vaatteita kolmessa eri koossa, joista kaikki ovat sopivia. Tämä tekee netistä ostamisen myös tosi hankalaksi. En voi luottaa siihen, että kokoni olisi eri vaatteissa sama.

4. Valmistaudu tinkimään myös ekologisuudesta

Olen vegaani, ja pyrin muutenkin tekemään elämässäni ekologisia kulutusvalintoja. Vaatteiden suhteen olen kuitenkin umpikujassa. Vaikka välttelisin pahimpia firmoja, tiedän, että netistä ostetut vaatteeni ajellaan tänne lentokoneella ja ne ylimääräiset sovitettavaksi kannetut housut ja muut rahdataan samalla tavalla takaisin.

Voin vain haaveilla laadukkaista, vuosia kestävistä housuista ja takeista, niitä ei pikamuotipaikoista saa. Suomessakin tehdään vaatteita, tiedän. Mutta harvassa ovat ne pienyrittäjät, jotka kaavoittaisivat aidosti suuria kokoja.

Monen sadan euron arvoinen vaate ei ole myöskään jokaisen lihavan ihmisen saavutettavissa. Laatuvaatteiden lisäksi mekin kaipaamme ihan tavallisia arkivaatteita.

Käytetyt vaatteet ovat usein uutena ostettuja ekologisempia, mutta isoja kokoja on vaikea metsästää second hand- kaupoistakaan. Paras kirpputoriniksini on etsiskellä suurin piirtein itseni kokoisia ihmistä ja kysyä, myyvätkö he omia vaatteitaan. Jos vastaus on kyllä, pääsen penkomaan, ja usein löydän jotain ostettavaakin.

Olin pitkään kiitollinen asiakas. Jos liikkeen isoimmat housut mahtuivat kiinni, ostin ne, ja olin kiitollinen siitä, että sain housut. Sillä ei ollut väliä, miltä housut näyttivät tai pidinkö niiden tyylistä.

Vasta kun lihavat ystävät opettivat minulle nettiostosten tekemistä, opin pukeutumaan paremmin. Ymmärsin, että minullakin oli oikeus tyyliin, kokeiluihin ja vaatteisiin, joista tulee hyvä olo.

Raisa Omaheimo on helsinkiläinen lihava kirjailija ja kolumnisti, jonka osti tänä keväänä ensimmäisen crop toppinsa.

Mitä ajatuksia kolumni herätti? Kerro se kaikille kommenteissa. Ennen kuin kommentoit, käy lukemassa eeva-etiketti, jonka ansiosta eeva.fissä jokainen voi olla juuri sitä mitä haluaa.

13 kommenttia