Kallion kukkulalla sijaitseva talo on aivan kylän ytimessä, mutta viehättävästi puiden siimeksessä. Ensisilmäyksellä rakennusta tuskin huomaa.
Olemme lasitaiteilija Anu Penttisen kodissa Nuutajärven lasikylässä. Marimekolle Sukat makkaralla -astiaston suunnitellut muotoilija asuu paritalon puolikkaassa yhdessä kumppaninsa Titta Vepsäläisen kanssa.
Puurakenteinen 1960-luvun asumus on tyyppiesimerkki aikansa rakennustyylistä. Pientalot olivat tuolloin usein yksikerroksisia ja loivakattoisia. Huonekorkeus oli tavallista hieman matalampi, ikkunat suuria ja talot avautuivat kauniisti luontoon ja väljään pihaan.
Viehättävä tyyli
Tyyli viehätti Anua. Kun hän kuuli, että paritalo isoine tontteineen tuli myyntiin, lasitaiteilija päätti siltä istumalta ostaa sen omakseen.
”Tunsin talon historian ja olin nähnyt siitä valokuvia, mutta kaupat tein taloa näkemättä”, Anu Penttinen kertoo.
Paritaloa on kutsuttu alusta asti taiteilijataloksi. Nimi tulee siitä, että sen ensimmäiset asukkaat olivat muotoilun suuret tähdet, professorit Kaj Franck ja Oiva Toikka.
Anu remontoi kotinsa aikoinaan Toikalle kuuluneeseen 126-neliöiseen asuntoon. Asuntoa avarrettiin poistamalla siitä kolme seinää. Lattiat ja kaikki pinnat uusittiin, ja sisäkatot maalattiin. Kylpyhuoneessa ja keittiössä tehtiin täysremontti, ja talo maalattiin ulkopuolelta.
”Samassa yhteydessä laajennettiin myös ulkoterassia”, Anu muistelee kesää 2007, jolloin hänen kotinsa pistettiin uuteen kuosiin.
Muutaman vuoden kuluttua peruskorjauksesta taloon asennettiin vielä maalämpöjärjestelmä.
Muistona kuuluisasta asukkaasta on ulko-ovi, jonka sisäpuolelle Oiva Toikka on aikoinaan maalannut värikkäitä pisterivejä. Talon toisen päädyn Anu Penttinen antoi vuokralle.
Valoisa koti on ilmeeltään raikas ja hauskasti väritetty. Talon nykyisen omistajan lempiväri, vahva pinkki, hehkuu monessa huoneessa yhdessä pastellisävyjen kanssa.
Kontrastia ja ryhtiä kokonaisuuteen antavat musta, valkoinen ja harmaa. Puunväri taas tuo kotiin tunnelmaa ja lämpöä.
Käytetyt aarteet
Kirpputoreilta löytyneet vanhat tuolit ja kaapit taiteilija on itse maalannut. Myös tanskalaisen Kvikin valkoinen keittiö heräsi eloon Anun käsissä, kun osa sen paneeleista sai uuden värin.
”Saatan suunnittelematta tarttua maalipensseliin tai ryhtyä tapetoimaan yöpaidassa vaikka olisi iltamyöhä”, hän tunnustaa.
Anu vaihtelee huonekalujen järjestystä mielellään. Kun hän esittelee olohuoneen kirjastonurkkauksen sisustusta, hän tulee paljastaneeksi, että edellisenä päivänä huone näytti aivan erilaiselta.
Kuin tilauksesta, kesken kodin esittelyn, sisään porhaltaa viereisessä talossa asuva ystävä. Naapuri on muuttamassa toiselle paikkakunnalle ja tarjoaa Anulle tarpeettomaksi käynyttä vanhaa senkkiä.
Ei aikaakaan, kun senkki kannetaan sisään ja sille löytyy heti oivallinen paikka makuuhuoneesta.
Eteisen pitkää käytävää valaisee rivistö riippuvalaisimia, jotka on hankittu Ikeasta. Ne eivät ole samaa aikakautta talon kanssa, mutta nimettöminä ja eleettöminä sopivat Anun mielestä hyvin kodin henkeen.
Olohuoneessa on valkoinen takka, jota lämmitetään talviaikaan usein. Myös kynttilät ovat Anulle tärkeä osa sisustamista, ja hänestä on kiva ryhmitellä erilaisia kynttilänjalkoja yhteen.
”Kynttilänjalkoja ei voi koskaan olla liikaa”, hän painottaa virnistäen.
Vahvat värit
Puhaltamissaan lasiteoksissa Anu Penttinen käyttää paljon vahvoja värejä, graafisia kuvioita ja moderneja muotoja. Sama tyyli näkyy myös kodin sisustuksessa, erityisesti sen seinäsomisteissa.
Anun lempiaiheisiin kuuluvat tekstijulisteet. Loviisalaiselta kirpputorilta hän löysi linja-autoissa muinoin käytetyn, määränpään ilmoittavan nauhakilpirullan. Anu kehysti nauhasta sopivan mittaisen palan tauluksi olohuoneeseen.
Kirjastonurkkauksen seinältä silmiin osuu lähes täysmusta maalaus. Se on aboriginaalien taidetta ja muistuttaa asukasta ajasta, jolloin hän opiskeli lasitaidetta Australiassa.
Helsinkiläislähtöisen Anu Penttisen persoonallisia töitä on ollut esillä näyttelyissä ympäri maailman. Hän on opettanut New Yorkissa ja tehnyt projektikohtaista yhteistyötä muun muassa Ruotsin lasikeskus Kosta Bodan kanssa.
Rauhallinen tunnelma
Urbaani ympäristö ja suuret metropolit – niistä Anu Penttinen ammentaa töihinsä ideat ja aiheet, mutta työ- ja kotimiljöönä parasta on Nuutajärven lasikylän rauhallinen tunnelma.
Anu ihastui lasikylään tuoreena taiteen maisterina jo 2000-luvun alussa. Siitä muutaman vuoden kuluttua hänellä oli Nuutajärvellä oma asunto, ja pian sen jälkeen myös työpaja, jonka yhteyteen hän perusti kesäkahvilan.
Nykyisin monitaitoinen taiteilija pyörittää uudistamaansa Kahvila & Keittiö Sylviä sekä hoitaa kauppias Mari Korpikaivon kanssa vastaremontoitua Kylähotelli Tyyneä.
”Mielelläni minä töitä paiskin, mutta nyt sitä on ollut vähän liikaa”, Anu Penttinen tunnustaa mutta naurahtaa perään, että kahvilan ja hotellin kalustamisesta ei ole ainakaan tullut päänvaivaa.
Anu kertoo koluavansa mielellään kirpputoreja.
”Kun näen jotain hauskaa, ostan sen, jos se sillä hetkellä on mahdollista ja tavara on sopivanhintainen. Äitini on monesti ihmetellyt, mihin saan kaiken mahtumaan. Nyt hän tietää, että tilaa hankinnoille löytyy.” ●
Juttu on julkaistu Eevassa 4/2019.
