Jaetaanko yhteiset menot tasan puolisoiden kesken? Tuleeko rahasta riitaa? Kysyimme eeva.fin lukijoilta, kuinka he hoitavat raha-asiansa parisuhteessa.

”Vähemmän tienaavana osallistun pienemmällä rahasummalla yhteisiin kuluihin, joten meille molemmille jää menojen jälkeen omaa rahaa. Asuntolainaa maksamme kuitenkin yhtä paljon”, kertoo Sari, 55.

”Miehelläni on pienemmät tulot ja välillä toivoisin, että hän maksaisi enemmän kuluista”, kuvailee Eveliina, 41.

”Jaamme kuluja yhdessä, mutta emme pidä euron tarkkaa seurantaa siitä, että kulut menevät tasan. Se tuo tiettyä rentoutta yhteiseen talouteen. Yhdessä tätä elämää eletään eikä olla missään työpaikalla. Siksi parisuhteen talouteen kuuluu tietynlainen rentous. Se maksaa, jolla on lompakko lähempänä”, kertoo Ville, 30.

eeva.fi toteutti lukijakyselyn, jossa selvitettiin, kuinka yhteiset kulut jaetaan parisuhteessa. Vastauksista näkyy, miten hyvin monella tavoilla raha-asioita jaetaan suomalaisissa parisuhteissa.

Kyselyyn vastasi 631 henkilöä, joista noin 90 prosenttia oli naisia. Yli puolet vastaajista kertoo olevansa avioliitossa.

Noin viidennes vastaajista kertoo, että heidän parisuhteessaan on yhteinen talous, jossa rahat ovat täysin yhteiset. Suurin osa vastaajista kertoo, että kulut jaetaan suhteessa tasan, mutta molemmilla osapuolilla on myös omat rahat.

Pyysimme Danske Bankin seniorstategisti Kaisa Kivipeltoa kommentoimaan kyselyn tuloksia.

”On hyvä, että parisuhteessa molemmilla on myös omat rahat ihan käytännön syistä, jos esimerkiksi sattuu jotain. Näin kaikki rahat eivät ole yhdellä tilillä, vaan riskiä on hieman hajautettu”, hän sanoo.

Parisuhteissa yhteiset menot jaetaan pääsääntöisesti tasan, usein kuitenkin tuloihin suhteuttaen. Peräti 90 prosenttia vastaajista sanoo olevansa tyytyväinen siihen, kuinka raha-asiat heidän parisuhteessaan jaetaan.

”Kannattaa puhua avoimesti siitä, mikä on parisuhteessa reilu tapa jakaa menot. Se on erityisen tärkeää, jos on esimerkiksi työelämän katkoja, kuten perhevapaita. Kannustan jakamaan menot suhteessa tuloihin”, Kivipelto sanoo.

Danske Bankin toteuttaman Lasikatto lompakossa -tutkimuksen mukaan 23 prosenttia naisista kokee, että perhevapaan taloudellisia vaikutuksia ei ole jaettu tasa-arvoisesti.

Kivipelto kehottaa laatimaan budjetin, josta on helppo hahmottaa, kuinka paljon rahaa kuluu esimerkiksi asumiseen, autoon ja ruokaan. Sen lisäksi hän neuvoo perustamaan esimerkiksi asumiselle ja talousmenoille erilliset tilit, joihin molemmat osapuolet siirtävät palkkapäivänä sovitun summan.

”Esimerkiksi ruoka on yllättävän suuri kuluerä. Se voi olla jopa suurin meno asumiskustannusten jälkeen. Sen vuoksi on tärkeää laittaa luvut ylös, jotta ne on helpompi hahmottaa”, Kivipelto sanoo.

Peräti 84 prosenttia vastaajista kertoo, ettei riitele puolisonsa kanssa rahasta. Jos riitoja syntyy, ne johtuvat usein siitä, mihin ja miten rahaa pitäisi käyttää.

”Yleisimmät riidan aiheet ovat päivittäiset hankinnat, isommat hankinnat, menojen vähentäminen ja rahankäyttötyylin erot”, Kivipelto listaa. Listaus perustuu Danske Bankin tekemään Raha & rakkaus -kyselyyn.

Kivipelto kannustaa avoimeen rahapuheeseen parisuhteessa.

”On tärkeää, että parisuhteessa tehdään yhdessä suunnitelmia ja kompromisseja. On hyvä laatia tavoitteet ja miettiä yhdessä, miten niihin päästään”, Kivipelto sanoo.

Nämä rahaan liittyvät asiat aiheuttavat riitaa suhteissa

”Riitoja aiheuttaa erilaiset näkemykset vapaa-ajan rahankäytöstä. Mies on säästeliäämpi.” Heidi, 37

”Esimerkkinä vaatteet, miehen mielestä vanhat riittävät. Minä joudun ostamaan hänelle vaatteita, jotta kehtaan kulkea hänen kanssa.” Tuuli, 75

”Mies haluaa säästää lapsilleen perintöä eikä käyttää rahojaan itselleen. Minä käytän rahani itse haluamallani tavalla.” Pirjo, 75

”Asunto on vain minun ja puoliso maksaa asumisesta todella vähän.” Milla, 34

”Riitelemme esimerkiksi lomamatkoista ja hankinnoista. Meillä on eri prioriteetit.” Liisa, 38

Kyselyssä selvitettiin myös sitä, mikä tilanne elämässä on opettanut ottamaan vastuun omasta taloudesta. Moni vastaajista kertoo opetelleensa taloudenhallintaa heti muutettuaan pois kotoa.

Moni havahtuu oman taloutensa hallintaan kuitenkin vasta avioeron jälkeen.

”Taloudellinen tilanne muuttuu, kun on enää yhdet tulot, joten raha-asiat on mietittävä uudelleen. Haluaisin suositella varautumista, mutta kaikkeen ei voi varautua ennalta. Elämässä tapahtuu yllätyksiä”, Kivipelto sanoo.

Hän kannustaa pariskuntia jakamaan tietoa taloudesta, jotta esimerkiksi eron jälkeen molemmilla on mahdollisuus ottaa oma talous hallintaansa helpommin.

”Vaikka toinen osapuoli huolehtii kaikista perheen raha-asioista, on tärkeää, että molemmat ovat perillä kokonaisuudesta ja taloudellisten asioiden hoidosta. Toiselle voi esimerkiksi sattua jotain.”

Milloin aloit ottaa vastuuta omista raha-asioistasi?

”15 vuotta sitten avioeron seurauksena aloin miettimään suhtautumistani rahaan. Ostin itselleni ja lapsilleni lainarahalla kodin. Kolmen alaikäisen yksinhuoltajana rahastoon menevä summa oli ensin 50e/kk. Vuosien aikana summa on kasvanut mukavasti. En enää ole riippuvainen kenestäkään.” Sari, 55

”Muuttaessani kotoa pois omaan asuntoon. Silloin äitini sanoi, että tulen varmasti hyvinkin pian häntä koipien välissä lainaamaan rahaa. Silloin päätin, ettei niin tule koskaan tapahtumaan, eikä tullut.” Riitta, 69

”Käännekohtia on varmaan ollut useampiakin, mutta yksi rahaan suhtautumistani muuttanut tekijä oli koronapandemia. Silloin aloin ensimmäisen kerran moneen vuoteen laittaa rahaa säästöön pahan päivän varalle.” Nelli, 48

”Kun luottotiedot menivät 20 vuotiaana opin säästeliääksi. Olen edelleen ulosotossa, mutta olen oppinut pärjäämään niillä rahoilla, mitä minulle jää. Saan kuukausittain vähän säästöönkin. Jos joskus saan luottotiedot takaisin, en aio enää ottaa osamaksuja, pikavippejä tai lainoja.” Anniina, 28