
Pakistanissa, Lahoren suurkaupungin hienostokaupunginosassa, raskaiden takorautaporttien takana sijaitsee huomiota herättävä kartano. Se on vaikutusvaltaisen Khanin suvun koti.
Prinsessa Diana vieraili talossa useita kertoja tapaamassa rakastamansa miehen, sydänkirurgi Hasnat Khanin sukulaisia. Hän halusi vakuuttaa miehen perheen siitä, että olisi oikea puoliso länsimaisen elämänmuodon omaksuneelle lääkärille. Kulttuurierot olivat kuitenkin suuret: idän ja lännen välillä tuntui seisovan ylitsepääsemätön muuri.
Kun avioliitto prinssi Charlesin kanssa muuttui vuosien myötä yhä kylmemmäksi, Dianaa jäyti valtava rakkauden kaipuu. Diana etsi lohtua itämaisesta hengellisyydestä. Hänen asunnossaan Kensingtonin palatsissa Lontoossa paloivat hyvältä tuoksuvat suitsukkeet, ja prinsessan iltalukemisina oli Koraani. Diana uskoi, että hän löytäisi Hasnatin kaltaisesta miehestä turvallisen suojelijan ja että pakistanilainen suurperhe voisi tuoda hänelle sitä kodin lämpöä, jota ilman onnettomassa avioliitossa elänyt avioeroperheen lapsi oli jäänyt.
Prinsessa Diana oli elinaikanaan maailman kuuluisin ja valokuvatuin nainen. On väitetty, että Diana olisi halunnut avioitua Hasnatin kanssa, mutta Khan oli haluton sitoutumaan. Mikä sai miehen epäröimään?
Herra Ihana
Syyskuussa 1995 Diana vieraili Bromptonin kuninkaallisessa sydän- ja keuhkosairaalassa Lontoossa. Dianan ystävä oli joutunut sydänleikkaukseen, jossa avustavana lääkärinä toimi 36-vuotias kirurgi Hasnat Khan.
Kun Hasnat näki Dianan ensimmäisen kerran, hän tervehti ja alkoi puhua muista asioista. Vaikutti siltä, että maailman kuuluisin nainen ei ollut tehnyt nuoreen lääkäriin minkäänlaista vaikutusta. Sen sijaan prinsessa Dianan sanotaan henkäisseen miehen tavattuaan: ”Eikö hän olekin uskomattoman komea!” Kun pari alkoi seurustella, Diana kutsui Hasnatia ystävien kesken ”Herra Ihanaksi”.
Hasnat oli lempeä ja myötätuntoinen mies, jonka komeiden kasvojen vangitsevin piirre oli ihastuttavat silmät. Muuten Hasnatin ulkonäössä ja elämäntavoissa oli paljon sellaista, mihin kuntoilusta ja terveysasioista kiinnostuneen Dianan ei olisi kuvitellut ihastuvan. Hasnat oli ylipainoinen, hän tupakoi sekä söi ja joi epäterveellisesti.
Jokin miehessä kiinnitti kuitenkin Dianan huomion. Heti ensi tapaamisella Diana tunsi heidän välillään väreilevän kemian.
Hasnat oli luonteeltaan sosiaalinen ja huumorintajuinen, mutta samalla ujo ja vetäytyvä. Työ ja ura olivat tunnolliselle miehelle kaikki kaikessa. Hän ei sietänyt julkisuutta. Juuri tämä lopulta erotti hänet Dianasta.
Salaisia tapaamisia
Hasnat Khan oli syntynyt vuonna 1959 varakkaaseen pakistanilaissukuun, johon kuului lääkäreitä ja muita korkeasti koulutettuja henkilöitä. Siinä missä Dianan kasvatus oli ollut muodollista ja etäistä, Hasnat varttui kolmen sukupolven suurperheessä, jonka jäsenillä oli lämpimät välit.
Hasnat muutti vuonna 1992 lääketieteen opintojensa vuoksi Englantiin. Hän päätyi Bromptonin kuninkaalliseen sairaalaan, jossa tapasi 34-vuotiaan prinsessa Dianan.
Tutustuttuaan Hasnatiin Diana alkoi vierailla sairaalassa tapaamassa potilaita. Hän kävi sairaalassa vierailuaikojen jälkeen, ja Hasnat saatteli hänet salaa takaoven kautta ulos. Dianaa ajoi sairaalan paitsi auttamisen halu, myös tarve tavata Khania. Diana oli syvästi rakastunut sydänlääkäriin.
Kun ystävyys eteni, he alkoivat tapailla myös vapaa-ajalla. Mutta koska Hasnat halusi varjella yksityisyyttään, tapaamisten oli oltava hyvin salaisia. Diana verhoutui ruskeisiin peruukkeihin ja peitti silmänsä paksulinssisten silmälasien taakse, kun he kävivät yhdessä ravintoloissa ja jazzklubeilla. Joskus mies kyyristeli Dianan auton takapenkillä huovan alla.
Valeasut mahdollistivat sen, että he saattoivat tapailla kuin mikä tahansa seurusteleva pari. Prinsessan lähipiirikään ei aavistanut, että hän seurusteli. Kuninkaallisen perheen jäsenenä Diana oli ollut kuin kultahäkkiin vangittu lintu, joka kaipasi nyt kiihkeästi vapauteen.
Sydänten kuningatar
Hasnat Khan oli erilainen kuin Dianan aiemmat ihastukset. Hasnatiin ei vedonnut Dianan asema vaan tämän kyky tuntea empatiaa lähimmäisiä kohtaan. Diana sanoi haluavansa olla ”sydänten kuningatar”, ja sydänkirurgi paransi Dianan sydänsuruja.
Diana ihaili Hasnatin lääkärintaitoja, mutta häneen vetosi myös se, että mies oli kasvanut lämminhenkisessä perheessä. Diana kärsi lapsuudesta asti juontuvasta hylätyksi tulemisen traumasta. Hänen oma äitinsä oli jättänyt perheensä Dianan ollessa vasta kuusivuotias. Diana etsi kiihkeästi korvikeperhettä, johon sulautua.
Dianan avioero Charlesista oli lähestulkoon selvä vuoden 1996 alussa. Kuningattaren mahtikäskyllä riitaisaa pariskuntaa kehotettiin eroamaan virallisesti, kun he olivat asuneet erillään jo kolme vuotta. Lopullinen eropäätös satutti silti Dianaa syvästi.
Kun Diana avioitui Charlesin kanssa vuonna 1982, hän oli ollut korviaan myöten rakastunut 19-vuotias morsian. Mutta astellessaan kirkon käytävää hän oli onneton. Charles oli ilmoittanut, ettei ollut rakastunut nuorikkoonsa ja että hänen todellinen valittunsa oli nuoruudenrakkaus Camilla Parker-Bowles. Charles oli viettänyt Camillan kanssa jopa häitä edeltävän illan.
Ennen avioliittoa Dianalla oli ollut ruusuiset kuvitelmat rakkaudesta. Romanttisia romaaneja ahminut tyttö uskoi, että häntä odottaisi suuri tulevaisuus mahtimiehen puolisona. Pudotus ihanteiden maailmasta todellisuuteen oli ankara. Diana huomasi, että oli naimisissa miehen kanssa, joka oli koko ajan rakastanut toista naista ja nainut Dianan vain varmistaakseen kruununperimyksen. Pariskunnan poikien Williamin ja Harryn syntymä ei lähentänyt puolisoja toisiinsa.
Pakkomielle ja umpikuja
Erottuaan Charlesista Diana alkoi unelmoida avioliitosta Hasnatin kanssa. Diana pohti, voisivatko he muuttaa pois Englannista, pois julkisuuden valokeilasta. Hasnat ei kuitenkaan halunnut muuttaa. Mies suuttui, koska tunsi Dianan tehneen suunnitelmia kysymättä hänen mielipidettään.
Kun Hasnat ei suostunut tapaamaan Dianaa kolmeen viikkoon, Diana soitti sairaalaan kymmeniä kertoja päivässä salanimien turvin. Hän seurasi pakkomielteisesti miehen tulemisia ja menemisiä aina tämän kotiovelle asti. Jos Diana ei saanut unta, hän käveli Hasnatin kotitalon lähettyvillä.
Hasnatilla oli takanaan jo kolme purkautunutta kihlausta. Hänen vanhempansa olivat yrittäneet naittaa hänet kahdesti, mutta Hasnat ei tahtonut solmia järjestettyä liittoa. Länsimaalaistunut Hasnat ei silti halunnut mennä naimisiin ilman vanhempiensa hyväksyntää. Tilanne oli vaikea. Hasnat tunsi olevansa kykenemätön sitoutumaan.
Saadakseen selvyyttä asioihin Hasnat pyysi Dianaa käymään Lahoressa tapaamassa Khanin sukua. Ilmeisesti Diana ei kuitenkaan kyennyt täysin vakuuttamaan Hasnatin äitiä siitä, että olisi tämän pojalle sopiva puoliso.
Kun romanssi Hasnatin kanssa tuntui johtavan umpikujaan, Diana lähti heinäkuussa 1997 purjehtimaan egyptiläisen miljonäärin Mohamed Al-Fayedin luksusjahdille. Mukaan kutsuttiin Al-Fayedin 42-vuotias poika Dodi Al-Fayed, tunnettu playboy.
Paparazzit nappasivat kuvan suutelevista Dianasta ja Dodista. Diana ei ollut rakastunut Dodiin, sillä hän ei kyennyt unohtamaan Hasnatia. Dodi merkitsi hänelle vain kesäromanssia. On sanottu, että Diana halusi tehdä Hasnatin mustasukkaiseksi.
Tässä hän onnistuikin, sillä suudelmakuvan nähtyään Hasnat raivostui. Hän pohti kuumeisesti, voisiko suhde prinsessan kanssa johtaa avioliittoon. Ristiriitaiset tunteet repivät miestä. Lopulta Hasnat teki päätöksen: vaikka hän rakasti Dianaa, hän lopetti lähes kaksi vuotta kestäneen suhteen.
Kun Hasnat tuntui kaikkoavan lopullisesti, Diana teki kaikkensa saadakseen miehen takaisin. Hasnat kuitenkin kammosi mediapyöritystä, johon hän olisi Dianan puolisona joutunut.
On väitetty, että Diana päätti suhteen kyllästyttyään Hasnatin jahkailuun. Ei myöskään ole varmaa, olisiko Diana sittenkään avioitunut muslimin kanssa ja suostunut elämään rauhallista elämää poissa salamavalojen räiskeestä. Vaikka lehdistö oli Dianalle riesa, hän myös nautti nähdessään itsestään kuvia tiedotusvälineissä.
Rakastuessaan Hasnatiin Diana eli etsikkoaikaa. Yhtäältä hän oli epävarma nainen, jota vaivasivat lapsuudenkokemukset. Prinsessa kuvitteli, että kukaan ei voisi rakastaa häntä hänen itsensä vuoksi.
Toisaalta hänestä tuli aiempaa itsevarmempi. Diana esimerkiksi lähti rohkeasti kampanjoimaan maamiinojen kieltämisen puolesta. Hän oli löytämässä sisäisen rauhan.
Onnellinen hän ei kuitenkaan kokenut olevansa. Häntä ahdisti yhä nähdä Charles ja Camilla yhdessä.
”Ehkä, Jumala, panit minut maan päälle siksi, että tekisin toiset onnellisiksi, etkä niinkään siksi, että olisin itse onnellinen”, Dianan kerrotaan sanoneen.
Ylitsepääsemätön kuolema
Elokuun 31. päivänä vuonna 1997 maailma järkyttyi: prinsessa Diana oli kuollut auto-onnettomuudessa Pariisissa. Yhtä miestä suruviesti kosketti ehkä syvemmin kuin ketään toista: Hasnat Khan murtui täysin. Rakkaus ei ollut kuollut. Hasnat oli yrittänyt soittaa Dianalle vielä prinsessan kuolinpäivänä. Halusiko hän kertoa, että rakasti yhä Dianaa ja halusi heidän palaavan yhteen?
Toukokuussa 2006 Hasnat solmi järjestetyn avioliiton, joka kuitenkin hajosi alle kahdessa vuodessa. Hasnat on sanonut, että jos Diana olisi saanut elää, he olisivat mahdollisesti perustaneet perheen. Ehkä he asuisivat Pakistanissa, johon he olivat haaveilleet rakennuttavansa sairaalan.
Dianan ja Hasnatin tarina on ilmestynyt myös kirjana: Kate Snellin teos Diana. Prinsessan viimeinen rakkaus (2001) on toiminut pohjana viime vuoden syyskuussa valmistuneelle elokuvalle Diana.
Kirjassa ja elokuvassa Hasnat Khania kuvataan prinsessa Dianan elämän suureksi rakkaudeksi. Hasnatin mielestä elokuva antaa vääristyneen kuvan hänen ja Dianan suhteesta. Hänen mukaansa Khanin perhe ei koskaan vastustanut hänen suhdettaan Dianaan.
Hasnatilla on vielä, yli kuusitoista vuotta Dianan kuoleman jälkeen, luja usko siihen, että prinsessa on yhä hänen luonaan. Hän kokee Dianan läsnäolon etenkin silloin, kun tekee humanitaarista työtä kehitysmaissa.
Tähän saakka tiukasti yksityisyydestään kiinni pitänyt mies on vihdoin avautunut suhteestaan Dianaan. Hän on kertonut, ettei ole koskaan päässyt yli Dianan kuolemasta.
”Dianan kuoleman jälkeen asiat menivät vaikeiksi, todella vaikeiksi”, Hasnat Khan on todennut.
Juttu on julkaistu Eevan numerossa 3/2014.
Toimittaja: Riikka Forsström