– Rakastan kirjoittamista, vastaa kirjailija Satu Rämö syvään huokaisten kysymykseen, mistä suureen suosioon noussut esikoisteos Hildur sai alkunsa.

Ajatus dekkarin kirjoittamisesta oli käynyt Rämön mielessä aika ajoin. Pandemian myötä arki muuttui radikaalisti ja aikaa oli yhtäkkiä yllin kyllin – myös kirjoittamiselle. Rämö mietti, millaisen dekkarin haluaisi itse lukea ja alkoi työstää käsikirjoitusta. Hän on kirjoittanut paljon Islantiin sijoittuvia autofiktiivisiä teoksia, tietokirjoja ja matkaoppaita, mutta fiktion kirjoittamisesta Rämöllä ei ollut aiempaa kokemusta. Alusta asti oli kuitenkin selvää, että kirja olisi dekkari, sillä se on kirjailijalle itselleen kaikkein rakkain genre.

– Alkoi jännittävä kokeilu, sillä en tiennyt, että osaisinko kirjoittaa fiktiota, Rämö muistelee kirjoitusprosessin alkua.

Hildurin tarina ja henkilöt ovat keksittyjä, sen sijaan kaikki kirjan tapahtumapaikat ovat oikeasti olemassa. Tutut paikat tekivät miljöön kuvauksesta luontevampaa – Rämö tiesi tarkalleen, miltä vuonoilla näyttää, tuntuu ja kuulostaa.

– Pyrin tuomaan kirjaan mahdollisimman paljon faktatietoa, jotta tarina olisi uskottava.

Rämö on asunut Islannissa 15 vuotta ja työskennellyt maassa muun muassa toimittajana ja matkaoppaana, joten paikallinen yhteiskunta ja sen politiikka oli tuttua. Sen sijaan poliisin työhön perehtyminen vaati taustatyötä.

– Juttelin paikallisten poliisien kanssa ja kyselin heiltä, miten rikostutkinnat oikeasti menevät ja mitä tapahtuu, jos joku kuolisi.

Islannin kuvankauniille vuonoille sijoittuva jännittävä rikostarina osoittautui pian julkaisunsa jälkeen suureksi hitiksi. Kirjan eksoottinen miljöö, islantilaisen yhteiskunnan tarkka kuvaus ja omaperäiset hahmot sulattivat suomalaisyleisön sydämet. Teos oli vuoden 2022 toiseksi myydyin kirja Suomessa ja ampaisi kotimaisessa ääni- ja e-kirjapalvelu Elisa Kirjassa vuoden kuunnelluimmaksi äänikirjaksi.

Rämö kertoo, että positiivisen palautteen vyöry on yllättänyt hänet täysin. Suomessa kadulla liikkuessa ihmiset saattavat tunnistaa hänet ja tulla kertomaan omasta lukukokemuksestaan.

– Moni on tullut kertomaan, että on Hildurin myötä löytänyt dekkarikirjallisuuden pariin. Se on aivan ihanaa!

Rämö lukee paljon erilaista kirjallisuutta, mutta dekkarien parissa hän rentoutuu. Rämöä viehättää dekkarigenren monipuolisuus ja hän suhtautuu rikoskirjojen lukemiseen seikkailuna, josta löytyy aina uutta ammennettavaa.

– Kun haluan tehdä jotain kivaa, luen dekkaria – yleensä ääni- tai e-kirjoina, Rämö kertoo.

Äänikirjat soivat kuulokkeissa lenkkeillessä, kotitöitä tehdessä, automatkoilla ja neuloessa.

– Mutta en mene sängylle makaamaan ja kuuntelemaan äänikirjaa. Se ei toimi, sillä nukahdan aina, Rämö naurahtaa.

Rämö kertoo olleensa vannoutunut äänikirjojen ystävä jo 1990-luvulta asti, jolloin hän lainasi cd-levyille tallennettuja äänikirjabokseja kirjastosta ja kantoi niitä mukanaan. Digitaalisten äänikirjojen myötä Rämön kirjallisuuden seuraaminen ja kuluttaminen mullistui lopullisesti.

– Tuntui, että taivas aukeaa, kun pystyinkin lataamaan kirjat suoraan omaan puhelimeeni!

Kirjailijana hänelle oli itsestään selvää, että Hildur julkaistaisiin myös äänikirjana, mutta teoksen lukisi joku muu kuin hän itse.

– Oli ihanaa, että sain Sanna Majurin äänikirjan lukijaksi. Hänen äänensä sopii tähän teokseen ihan älyttömän hyvin”, Rämö iloitsee.

Maaliskuussa 2023 ilmestyvä dekkarisarjan jatko-osa Rósa & Björk julkaistaan samana päivänä sekä kirjana että äänikirjana.

Kuuntele Hildur kotimaisesta Elisa Kirja ääni- ja e-kirjapalvelusta.

Rämö oli suunnitellut dekkarisarjan tarinan alusta loppuun jo ennen kuin aloitti sen kirjoittamisen. Hän oli päättänyt, että tarina jakautuisi kolmeen osaan. Kirjailija oli myös päättänyt, että aloittaisi ison työn vain kerran ja jatkaisi kirjoittamista niin kauan, kunnes kolmaskin kirja olisi valmis.

– Kirjoittajana kaikkein hirveintä on aloittaminen. Siitä alkaa iso maraton merkki merkiltä.

Nyt maraton on edennyt loppusuoralle, sillä Rämö kirjoittaa parhaillaan trilogian kolmatta osaa Äkäslompolossa, jonne hän muutti perheineen täksi kevääksi. Muuton taustalla oli ajatus siitä, että perheen kaksikieliset lapset voisivat käydä hetken suomenkielistä koulua ja oppia kirjoittamaan paremmin toisella äidinkielellään. Ylläs valikoitui kohteeksi, sillä se oli tullut tutuksi perheen aiemmilla hiihtolomareissuilla.

– Halusimme muuttaa sellaiseen paikkaan, jossa on mahdollisimman kivaa – ja Ylläksellä on, Rämö riemuitsee.

Maisemanvaihto sopi kuvioihin hyvin myös kirjan kirjoittamisen kannalta, sillä uudet maisemat tarjoavat jälleen uusia näkökulmia myös tarinankerrontaan.

– Se on kirjasarjan kirjoittamisessa välillä haasteellista, että tarinassa pitäisi olla tuttu maisema, mutta se ei saisi kuitenkaan olla toisteinen. Tuntui hyvältä työn kannalta vaihtaa hetkeksi maisemaa, Rämö kertoo.

Kulkeeko Hildurin ja Jakobin tie Suomeen sarjan päättävässä teoksessa, jää vielä arvoitukseksi. Kauan ei kuitenkaan tarvitse jännittää, sillä kirjan on tarkoitus ilmestyä jo loppuvuodesta 2023.

– Kun mietin itseäni lukijana, on ihanaa, jos itselle mieleinen tarina saa jatkoa. Se motivoi myös kirjoittajana, että voin suoda saman ilon omille lukijoilleni, Rämö pohtii.