”Pirjo on ollut aina samanlainen ilopilleri. Häntä ei voinut olla näkemättä ja kuulematta”, Riitta Salin, 67, kuvailee ystäväänsä.
”Riitta taas oli alusta lähtien tekemisissään sitkeä ja määrätietoinen”, Pirjo Wilmi-Rokkanen, 66, jatkaa.
He ovat molemmat 1970-luvun pikajuoksijoita ja aikanaan Euroopan nopeimpia naisia. Nykyisin he ovat aktiivisia eläkeläisiä.
”Jokainen tarvitsee elämässään jossain vaiheessa tukijaa ja kuuntelijaa”, Pirjo sanoo.
”Ja mikä ihaninta, ystävien kesken voi olla oma itsensä. Meidän ei edelleenkään tarvitse esittää mitään. Olemme toisillemme niin avoimina”, Riitta jatkaa.
Surua naiset joutuivat jakamaan, kun Rooman kisoissa mukana ollut kilpakumppani menehtyi rintasyöpään.
”Ymmärsimme, että elämähän voikin olla hyvin lyhyt. Päätimme, että nähdään ja tavataan, kun vielä voidaan ja jaksetaan.”
Urheilu avasi molemmille ovia työelämään ja kehitti sinnikkääksi.
”Urheilu on opettanut, että kaikesta voi selvitä. Avioero ja uusperheen perustaminen ovat olleet sitkeyttä vaativia vaiheita”, Pirjo sanoo.
Kuva: Jouni Harala
Lue lisää urheilijanaisten kuulumisista Eevan numerosta 02/2018.
