Näitä 3 asiaa tarottulkitsija Paloma Sandberg ei suostu lukemaan korteista – ”Pahoja kortteja ei ole olemassa”
Kun Paloma Sandberg alkoi tutkia juuriaan, hän ymmärsi olevansa noita. Nykyisin hän tekee tarottulkintoja kodissaan. Jokainen voi olla halutessaan noita, mutta tarottulkintaa ei kannata kuunnella keneltä vain, hän muistuttaa.
Kun saapuu asiakkaaksi tarot-tulkitsija ja noita Paloma Sandbergin luo espoolaiseen yksiöön, asiat etenevät yleensä näin:
Ensimmäiseksi Paloma kysyy nimen ja meditoi hetken. Sitten hän kävelee kirjahyllynsä luo ja valitsee jonkun värikkäistä tarotpakoistaan. Meditoinnin aikana hänelle on vahvistunut, mikä pakoista sopii juuri tälle asiakkaalle.
Paloma sekoittaa kortit, ja pöydälle valikoituvat ne kortit, jotka tipahtelevat pakasta. Niistä korteista Paloma tekee tarot-tulkinnan.
Tulkinnan, ei ennustusta.
”Tarot on itsetutkistelua. Siinä asiakas ottaa yhteyden omaan intuitioonsa ja pohtii, mitä tunteita kortit hänessä herättävät.”
Uushenkisyys ja sen eri ilmiöt vilahtelevat yhä useammin sosiaalisessa mediassa. Noituus ja etenkin tarot ovat nousseet viime vuosina suoranaiseksi sometrendiksi.
Moni etsii tarotista vastauksia elämänsä kriiseissä. Paloman mukaan tarot voi olla avuksi elämän kinkkisissä tilanteissa. Se ei anna suoria vastauksia, mutta voi auttaa oikealle polulle. Esimerkiksi urapolulla kahden eri vaihtoehdon edessä tarot voi auttaa valitsemaan, mihin työhön tarttua.
Samalla tarotin mystisyys voi pelottaa. Paloman mukaan monet pelkäävät eniten kuuluisaa kuolemakorttia. Oikeasti kortti ei tarkoita kuolemaa, vaan vanhojen asioiden kuolemista ja uuden luvun alkamista elämässä.
”Monien korttien kuvat voivat aluksi vaikuttaa pelottavilta. Tulkitsijana tiedän, ettei pahoja kortteja ole olemassa. Niitä pitää osata vain tulkita.”
Henkisyys on vetänyt suomalais-dominikaanista Palomaa puoleensa koko hänen elämänsä ajan. Jo lapsena hän näki unia, joita hän pystyi hallitsemaan itse. Pian hän ymmärsi, ettei kaikilla ollut samanlaista taitoa.
Aikuisena Paloma alkoi tutkia juuriaan tarkemmin ja ymmärsi noituuden ja henkisyyden kytkeytyvän Dominikaanisiin juuriinsa.
Suurin osa Paloman dominikaanisen puolen perheestä asuu New Yorkissa. Vaikka dominikaaniseen kulttuuriperintöön kuuluu noituus, maassa ollaan silti hyvin katolilaisia. Dominikaanisessa noituudessa puhutaan myös jumalasta, minkä vuoksi monet katolilaiset eivät hyväksy noituutta.
”Dominikaanisen puolen perheeni kanssa en puhu noituudestani. Olen sukuni musta lammas.”
Kerran Paloma meni tapaamaan New Yorkissa näkijää. Näkemisen lahja kulkee Paloman mukaan yleensä suvussa, joten näkijä pystyi tutkimaan Palomaa pelkän nimen ja syntymäajan perusteella. Tapaamisilla selvisi, että Paloman molempien sukujen puolelta löytyi merkkejä parantajista ja näkijöistä.
”Näkijä kertoi, että avasin sukuni henkisyydessä ovia, jotka olivat olleet pitkään suljettuina.”
Paloman mielestä jokainen, joka tuntee itse kutsumusta noituuteen, saa tutkia ja vahvistaa sitä puolta itsestään.
”Tunsin, että minulla oli erityisiä kykyjä ja vahva intuitio siitä, että noituuden tie tuntuu omalta. Näkijältä tullut vahvistus toi lisää varmuutta, että olen oikealla polulla.”
Palomalle noituus on hengellisyyttä, joilla hän saa yhteyden esivanhempiinsa. Hänestä noituus kytkeytyy oman maan kulttuurihistoriaan. Jos noituus alkaa kiinnostaa, sitä täytyy lähteä tutkimaan oman kulttuurin sisältä.
Uusissa hengellisyyden muodoissa saatetaan kerätä elementtejä eri kulttuureista. Siitä saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä hengellisien rituaalien kanssa täytyy tietää, mitä on tekemässä, Paloma ajattelee.
”Esimerkiksi uushenkisyydessä napataan ominaisuuksia monesta eri kulttuurista. Välillä puhutaan chakroista ja sitten yhtäkkiä jostain täysin vastakkaisesta. Se ei mielestäni ole oikein.”
Somessa voi myös pyöriä kenen tahansa itse keksimiä loitsuja ja tulkintoja. Paloma kehottaa olemaan kriittinen. Ei pidä uskoa kaikkea, mitä somessa näkee.
”Tulkinnat ovat epäeettisiä, sillä ne antavat katsojalle turhaa toivoa. Jotkut väittävät videoilla esimerkiksi, että voivat tuoda katsojan ex-kumppanin takaisin.”
tarottulkitsijoilla on erilaiset rajat. Paloman kotisivuilla kerrotaan, mitä asioita hän ei tulkinnoissaan käsittele. Niitä ovat esimerkiksi raskaus, kuolema ja terveys.
”Näissä tilanteissa kehotan aina kääntymään lääkärin puoleen. Tarot ei missään nimessä korvaa lääketiedettä. Se ei ole terapiaa, mutta se voi toimia terapian tukena.”
Tulkintahetkissä voi nousta esiin hyvinkin herkkiä asioita. Vaihtuvat energiat väsyttävät Palomaa, vaikka työ onkin antoisaa. Jopa traumat saattavat aktivoitua istuntojen aikana.
”Rankkojen tulkintojen jälkeen otan aikaa itselleni omassa pikku yksiössäni.”
Väsymyksen nujertamiseen ja maadoittumiseen Paloma tarvitsee vettä. Lapsena hän harrasti kilpauintia, ja silloin veteen sukeltaessa kaikki muu maailmassa unohtui.
Nykyäänkin uiminen tai henkiset kylvyt vedessä auttavat Palomaa tyhjentämään pään. Jos Paloma ei pääse uimaan, vähintään käsien tai kasvojen pesu voi auttaa häntä rentoutumaan. Myös ystävien seura rentouttaa.
”Unelmoin tulevaisuudesta, jossa voisin kokoontua toisten mustien ja ruskeiden noitien kanssa ja tekisimme yhdessä taikoja.”
New Yorkissa noidat kerääntyvät yhteen ja järjestävät juhlia sekä tekevät rituaaleja. Suomessa asiat eivät ole samalla tavalla.
”Tunnen välillä oloni hyvin yksinäiseksi afrosuomalaisena noitana harjoituksieni kanssa. Suomesta ei löydy samanlaisia yhteisöjä, ja olen joutunut opiskelemaan monia asioita yksin tai etätuen avulla.”
Ainoat Suomesta löytyvät yhteisöt keskittyvät suomalaiseen noituuteen eikä Paloma koe aina kuuluvansa sinne.
”Samanlaista yhteisöllisyyttä on ollut vaikeaa löytää Suomesta. Täällä monet yhteisöt ovat hyvin valkoisia. Unelmoin tulevaisuudesta, jossa voisin kokoontua toisten mustien ja ruskeiden noitien kanssa ja tekisimme yhdessä taikoja. Se olisi voimaannuttavaa.”
