Tyylini vaihtelee aika paljon. Se elää vahvasti tilanteen ja oloni mukaan.

Perustyylini, johon aina jossain vaiheessa palaan, on aika androgyyni. Painotus on vahvasti mukavuudessa, ja viime aikoina olen panostanut erityisesti lökäpöksyihin. Aina välillä hankin jonkin iltapuvun ja kaikenlaisia ihmeellisiä kimaltavia hepeneitä ja korkokenkiä, mutten juuri koskaan käytä niitä. Ne tuntuvat naamiaisvaatteilta.

Myös sisäinen katse vaikuttaa tyyliin, se miten katsoo itseään. Nuorempana hain enemmän tietynlaista naishahmoa ja samastuin aika ankaraan ja arvottavaan katseeseen. Nykyään olen vapaampi.

Mikä on viimeisin hankintasi?

Ruosteenvärinen iso villatakki. Se on lämmin, pehmeä ja ihana.

Mikä on vaatekaappisi vanhin käytössä oleva vaate?

Varmaan äitini vanha Nanson musta korkeakauluksinen t-paita 1980- tai 90-luvulta. Se on ollut käytössä yli 30 vuotta ja kestää aina vain.

Mistä vaatteesta et luovu koskaan?

Olen niin rönttöpetteri, että olen onnistunut tuhoamaan kaikki rakkaimmatkin vaatteeni sotkemalla, juuttumalla teräviin asioihin, polttamalla tai väärällä pesuohjelmalla.

Toivoisin, että siniset salitrikooni kestäisivät ikuisesti tai edes elämäni loppuun saakka. Ne ovat tosi kivat päällä, ja niissä on kiva heilutella jalkoja, kun niiden ääriviivat tulevat näkyviin. Trikoilla on hyvät mahdollisuudet kestää: käyn salilla tosi harvoin ja silloin kun käyn, en syö, kokkaa tai sytytä avotulta siellä.