Suomalaisista naisista suurin osa säästää pahan päivän tai eläkepäivien varalle, selviää eeva.fin kyselystä. Asiantuntijan mukaan huolestuttavan suuri osa naisista ei kuitenkaan säästä ollenkaan.

Kuinka paljon laitat rahaa kuukaudessa säästöön? Onko summa kymppejä, satasia vai pyöreä nolla euroa?

Jos kallistut viimeisen vaihtoehdon kohdalle, et ole yksin. eeva.fin toteuttaman kyselyn mukaan moni ei säästä kuussa ollenkaan.

eeva.fi toteutti keväällä 2024 lukijakyselyn, jossa selvitettiin suomalaisten säästö- ja sijoitustottumuksia. Kyselyyn vastasi 631 henkilöä, joista noin 90 prosenttia oli naisia. Yksi kyselyssä selvitetyistä asioista oli se, kuinka naiset säästävät ja sijoittavat vuonna 2024.

Kyselyn perusteella neljännes naisista ei laita lainkaan rahaa säästöön tai sijoituksiin. Noin viidennes laittaa sivuun 50–100 euroa, ja samankokoinen joukko pyrkii laittamaan säästöihin ja sijoituksiin 200-500 euroa kuukaudessa.

Moni vastaaja käyttää säästämiseen pääsääntöisesti säästötiliä ja sijoittamiseen rahastoja. Osa sijoittaa myös osakkeisiin tai hyödyntää eläkevakuutusta.

Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipellon mukaan kyselyn tulokset ovat linjassa aiemmin toteutettujen rahatutkimusten kanssa. Säästäminen voi olla monelle hankalaa. Käsillä oleva aikakausi on etenkin impulsiivisille rahankäyttäjillä haastava.

”Asioita on helppo ostaa luotolla tai osamaksulla. Silloin on hankala hahmottaa, kuinka paljon lyhennyksiin kuluu rahaa kuukausitasolla.”

Säästö- ja sijoitusmahdollisuuksiin vaikuttavat keskeisesti tulot. Suurin osa eli noin kolmannes kyselyyn vastanneista naisista kertoo tienaavansa 1500–2500 euroa kuussa. Toiseksi suurin ryhmä ovat 2500–4000 euroa tienaavat. Moni kertoo, että pienten tulojen takia säästäminen ei onnistu.

Danske Bankin tekemän kyselyn mukaan 27 prosenttia suomalaisista ei pärjäisi kuukauttakaan, jos tulot lakkaisivat. Se on Kivipellon mukaan huolestuttavaa. Jokaisen olisi tärkeää kasvattaa edes pieni puskuri esimerkiksi erilliselle säästötilille.

“Ymmärrän, että on kotitalouksia, joilla on todella niukat tulot ja kaikki mikä tulee, menee. Mutta Suomessa on myös todella iso keskiluokka, jonka pitäisi saada jonkinlaisia säästöjä aikaan”, hän sanoo.

Säästäväisyydestä tiukkoina aikoina on usein hyötyä tulevaisuudessa.

”Nyt kun inflaatio helpottaa ja korot laskevat, vaikeina aikoina opittua säästäväisyyttä kannattaisi käyttää hyväksi ja laittaa rahaa sivuun”, Kivipelto sanoo.

Mutta siis mitä varten naiset säästävät tai sijoittavat? Kyselyn mukaan vastaus on yksiselitteinen: rahaa laitetaan sivuun pahan päivän varalle.

Yli puolet naisista säästää myös siksi, että he haluavat olla taloudellisesti itsenäisiä.

”Vaikuttaa siltä, että motiivit sijoittamiseen ja säästämiseen ovat hyvät”, Kivipelto sanoo.

Avoimista vastauksista käy ilmi, että naiset säästävät rahaa pahan päivän tai myöhemmän elämän varalle, mutta myös matkustellakseen, tehdäkseen hankintoja tai jäädäkseen aikaisin eläkkeelle. Moni haluaa myös tukea omia lapsiaan taloudellisesti.

Mitä varten säästät?

”Kesämökkiä.” Birgitta, 65.

”Elämän yllätyksiä ja eläkepäiviä.” Eveliina, 41.

”Joskus olisi kiva tehdä pieni matka.” Terttu, 69.

”Haluan auttaa lapsiani taloudellisesti, jos heillä on jokin hätätilanne tai välttämätön tarve.” Sari, 55.

”Haluan varmistaa, että minulla pysyisi sama elintaso eläkkeellä kuin nyt on.” Hannamari, 58.

”Pahan päivän varalle, yllättäviin laskuihin tai tarpeelliseksi ajateltuihin ostoksiin.” Anniina, 28.

Noin 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo aikovansa sijoittaa seuraavan 12 kuukauden aikana. Lähes 80 prosenttia aikoo sijoittaa rahastoihin, mutta osa uskoo sijoittavansa myös osakkeisiin ja määräaikaistalletuksiin.

”Tutkimuksissa on selvinnyt, että suurin syy siihen, etteivät ihmiset sijoita, on ylimääräisen rahan puute. Uskon kuitenkin, että budjetoinnin avulla monelta voisi löytyä edes hieman ylimääräistä”, Kivipelto sanoo.

Hän kehottaa sijoittamaan pitkällä aikajänteellä ja hajauttaen. Pitkällä aikajänteellä hän tarkoittaa kärsivällisyyttä pitää rahat kiinni sijoituksissa vuosien ajan, vaikka kurssit heilahtelisivat.

”Hajauttaminen tarkoittaa puolestaan sitä, että kannattaa sijoittaa rahastoon tai rakentaa vähintään kymmentä eri osaketta sisältävä salkku. Kannattaa myös ennemmin sijoittaa pienempiä summia vaikka kuukausittain kuin iso summa kerralla.”

”Siinä missä säästötilille laitetut varat ovat lyhyen aikavälin puskureita, sijoitukset ovat pidemmän aikavälin puskureita.”

Kivipellon mukaan sijoituksiin ei kannata laittaa kiinni sellaista rahaa, jonka saattaa joutua ottamaan pois yllättävässä tilanteessa. Yllättäviä menoja varten jokaisella pitäisi olla erillisellä tilillä puskuri eli vähintään noin 2-3 kuukauden menoja vastaava summa rahaa.

”Moni haluaisi ryhtyä sijoittamaan heti, mutta puskuri kannattaa laittaa ensin kuntoon, vaikka se ei tuntuisikaan motivoivalta. Jos on esimerkiksi 100 euroa ylimääräistä, kannattaa laittaa 90 euroa säästötilille ja 10 euroa rahastoihin. Sitten kun puskuri on rakennettu, sijoitussummaa voi kasvattaa suuremmaksi”, Kivipelto opastaa.