Kun kirjoitat Googlen kuvahakuun man and pear, saat tulokseksi liudan kuvia, joissa mies käsittelee tai syö päärynää. Kun kirjoitat kuvahakuun woman and pear, saat tulokseksi muutaman kuvan päärynää syövästä naisesta ja liudan vartalotyyppitaulukoita, laihdutusjuttuja ja stailausoppaita, joissa päärynä edustaa ylhäältä kapeaa ja alhaalta leveää naisvartaloa.

Viimeksi tällä viikolla törmäsin somessa tyylinmuutosjuttuun, jossa annettiin vinkkejä, miten päärynävartaloiseksi kutsuttu keski-ikäinen nainen saadaan näyttämään ”visuaalisesti hoikemmalta”.

Vertauskuvia on hedelmäkorillinen: naisen kehoa verrataan myös banaaniin, omenaan, mansikkaan, perunaan, porkkanaan ja papuun. Kasvikset ovat vertauskuvia vartalon puutteille: ne symboloivat sitä, mitä on liikaa, liian vähän tai väärässä paikassa.

Voittajia tässä hedelmäpelissä ei ole. Jokaisesta lajikkeesta löytyy parannettavaa. Naishedelmiä opetetaan häivyttämään niin rintoja, käsivarsia, mahaa, reisiä kuin takapuoltakin.

Paitsi että höntit ja vanhanaikaiset vertauskuvat esineellistävät, ne ruokkivat kehohäpeää. Silti niistä on tullut hyväksytty tapa kuvata vartaloa. Työkaverini kuuli lääkäriltä olevansa päärynä. Vartalotyyppejä perustellaan esimerkiksi sillä, että niiden avulla voidaan havainnollistaa terveydelle haitallinen vyötärörasva (omena) ja vain esteettisesti haitallinen persrasva (se päärynä).

Oletpa sitten nainen, mies tai muunsukupuolinen, kehossasi on muun muassa vettä, lihaksia, luuta ja rasvaa. Rasvan määrä tai sijainti ei määrittele sitä, mitä olet tai miten pitäisi pukeutua. Voit määritellä sen ihan itse. Ja ainakaan se ei tee tee meistä päärynää, perunaa tai muutakaan hevi-osaston tuotetta.