Ohuiden hiusten tuuhentamiseen on oikotie, jonka moni jättää käyttämättä. Salaisuus on lisätä muotoilutuotetta pyyhekuiviin hiuksiin. Yleisin ja kohtalokas virhe on yrittää kuohkeuttaa pestyä ja föönaamatonta tukkaa.

– Moni ihmettelee, miksei tukasta saa tuuheaa kuivana. Muotoilu pitäisi tehdä kosteisiin hiuksiin, sanoo kampaajamestari ja kampaamo A.K.A. Luovan omistaja Tuula Jääskeläinen.

Pohja tuuheudelle luodaan jo pesussa. Volyymisampoo voi takuttaa pitkät ja karheat hiukset, kun taas korjaava sampoo voi olla liian hoitava hennolle tukalle. Hyvä yhdistelmä on pestä hiukset sampoolla, joka jättää tukkaan vähän rakennetta, ja käyttää latvoihin selvittävää hoitoainetta tarpeen mukaan.

Kosteiden hiusten tyveen tulisi levittää tuuhentavaa muotoilutuotetta ja sitten vasta tarttua fööniin. Useimmissa muotoilutuotteissa on nykyään mukana lämpösuoja, joten sitä ei tarvita erikseen.

Tuuhentavissa muotoilutuotteissa on valttina keveys. Liian tuhti koostumus lässähdyttää hennot hiukset.

Muotoilutuote kannattaa suihkuttaa osioittain käsivarren mitan päästä. Lähempää annostellessa sitä voi tulla liikaa yhteen kohtaan. Jos käytät muotovaahtoa, ota siitä useita pieniä palloja ja puristele tasaisesti hiuksiin.

– Pään roikotus voi auttaa esimerkiksi muotoilugeeliä levittäessä. Niin saa kädet paremmin tyveen, Jääskeläinen opastaa.

Föönaus on tuuhennuksen tärkein vaihe. Monen hiustenkuivaajan maksimilämpö 180 astetta on sopiva lämpötila. Kylmällä ilmalla tukkaa ei saa kuivaksi – eikä tuuheaksi.

– Jos hiukset jättää kuivumaan vapaasti, ne kuivuvat päätä myöten ja pyörteet paikoilleen. Sen jälkeen hiuksia on mahdoton pakottaa tuuheiksi eikä lämpölaitekaan enää auta.

Keskeisin föönausjippo on kuivata tukka vastavirtaan. Tyveen saa nostetta, kun jakauksesta oikeanpuoleisia hiuksia föönataan vasemmalle ja päinvastoin.

– Puhalla ensin enin kosteus hiuksista. Föönaa sitten etuhiukset vastakarvaan ja takaraivon keskipyörre puolelta toiselle. Jos puhallat sen vastakarvaan eteenpäin, kohdasta voi tulla kypärämäinen.

Apuna kannattaa käyttää pyörö- tai lapioharjaa.

– Harjan luonnonharjakset tuovat hiuksiin jännitettä, joka luo lisää volyymiä. Hiuksia ei saa repiä, mutta harjaote hiuksista saa olla napakka.

Tuuhentajan apuun rientää myös hiustenkuivaajan kapea suulake. Se kohdistaa ilmavirran föönin tyveen muttei pörrötä.

– Jos hiukset eivät ole kuivat, ne eivät pysy koholla. Hyvä tapa testata kuivuus on puhaltaa tukka lopuksi läpi kylmällä ilmalla. Jos jokin kohta tuntuu kylmältä, hiukset ovat vielä kosteat siitä.

Kuivan tukan voi vielä föönata kertaalleen painamalla laitteen kylmänappia. Jääskeläisen mukaan hius muokkaantuu lämpimänä ja lukittuu asentoon viileällä.

Kun hiukset on huolellisesti föönattu, viimeistely on nopeaa.

– Jos tulet näppäräksi föönaamisessa, et välttämättä tarvitse muotoilurautaa tai muita lisälaitteita.

Tarvittaessa hiuksia voi vielä tupeerata tyvestä. Se on tekniikkalaji, johon kuuluvat pitkät harkitut vedot osioittain.

– Tupeerauksella luodaan tyveen verkko, jota voi muotoilla. Liian lyhyt, nylkyttävä liike tekee hiuksiin tiukat takut.

Lopuksi hiusten pinta on hyvä silottaa kevyesti harjalla. Pidä se kädessä kallellaan, jolloin vain harjan toisen reunan piikit osuvat tukkaan. Kamman käyttö voi purkaa tupeerauksen.

Viimeistelytuotteeksi sopii hiuspuuteri, kuivasampoo tai rakennesuihke. Talvella on hyvä suosia kuivasampoota kevyempää rakennesuihketta, joka kuivattaa hiuspohjaa vähemmän. Hiuskiinnettä kannattaa lisätä vasta viimeiseksi.

Mitä sinä haluat kysyä? Meilaa kysymyksesi osoitteeseen kt@a-lehdet.fi. Kirjoita aihekenttään Hyvä kysymys.