Runsasluomisuus on pahanlaatuisimman ihosyövän eli melanooman riski. Runsasluomisuudesta on kyse, kun iholla on sata luomea tai enemmän. Pigmenttiluomet ovat ruskeita, ihon pintakerroksen melanosyyttisolujen kertymiä. Tumman värinsä ne saavat melanosyyttisolujen tuottamasta melaniinista. Pigmenttiluomet voivat muuntua pahanlaatuiksi. Siksi niitä kannattaa syynätä säännöllisesti.
Tieto saa laskemaan ihon pilkkuja.
– Lasketkohan nyt pelkät pigmenttiluomet? Kaikki ihoa koristavat pisteet eivät ole luomia, vaikka niitä harhaanjohtavasti kutsutaan sellaisiksi, ihotautien erikoislääkäri, LT Marika Schröder varmistaa.
Hän työskentelee Pihlajalinna Laser Tilkassa ja Husin Iho- ja allergiasairaalassa.
Punaisista, pienistä, muuttumattomista pisteistä, samoin kuin pisaman ja syylän näköisistä mollukoista ei ole terveydelle vaaraa. Punaiset kirsikkaluomet tai varren päässä keikkuvat varsiluomet eivät voi muuttua pahanlaatuiksi.
Raskaus voi lisätä luomia
Vastasyntyneellä ei ole lainkaan luomia. Ne alkavat putkahdella iholle suurin piirtein 3–10-vuotiaana. Kolmekymppisten jälkeen uusia luomia ei juuri tule, vaan ne päinvastoin alkavat vähitellen kadota. Mutta uusiakin voi tulla.
– Raskaus, imetys ja runsas altistuminen auringolle saattavat tummentaa ja lisätä luomien määrää. Aikuisen iholle tullutta uutta luomea kannattaa seurata, sanoo sairaanhoitaja Seija Katavisto Pirkanmaan Syöpäyhdistyksestä.
Dysplastisten luomien syndroomasta puhutaan, kun ihmisellä on satoja luomia, joiden joukossa on paljon poikkeavia yksilöitä. Ihotautilääkäri vastaa niiden tarkkailusta ja seurannasta.
Huomaa luomen kutina ja väri
Vaikka luomilaskutoimituksen loppusumma ylittäisi sadan, ei kannata panikoida.
– Luomien runsas määrä on vain yksi melanooman riskitekijä. Perimä ja auringon säteilylle altistuminen ovat sitä huomattavasti suuremmat riskitekijät. UV-säteily lisää myös muiden ihosyöpien, kuten tyvisolu- ja okasolusyövän riskiä, Marika Schröder muistuttaa.
Tyvi- ja okasolusyövät syntyvät aiemmin terveelle iholle. Niin tekee useimmiten myös melanooma. Vain noin 20–25 prosenttia melanoomista tulee vanhaan, jo vuosia iholla olleeseen pigmenttiluomeen. Luomien määrää oleellisempaa onkin seurata niissä tapahtuvia muutoksia.
– Luomen suureneminen, verenvuoto, värin ja muodon muutokset, poimuileva reuna, kutina tai muut tuntemukset ovat syitä, joiden vuoksi luomea tulisi näyttää dermatoskoopin käyttöön perehtyneelle lääkärille, Schröder sanoo.
Dermatoskooppi on laite, jonka avulla luomen rakenne näkyy paremmin kuin paljailla silmillä. Sen käyttöön perehtyneitä lääkäreitä työskentelee yksityisten lääkäriasemien lisäksi monissa terveyskeskuksissa.
Tarkkaile luomien karhentumia
Pigmenttiluomen hankaus esimerkiksi vaatteeseen ei lisää riskiä, että se muuttuisi pahanlaatuiseksi. Luomesta saa nyppiä huoletta karvojakin, jos haluaa. Koholla oleva luomi ei ole sen vaarallisempi kuin litteäkään. Siitäkään ei tarvitse huolestua, jos luomi menee rikki vaikka sheivatessa.
– Eri juttu on, jos luomi rikkoutuu ilman ulkoista tekijää. Silloin sitä pitää lähteä näyttämään, Seija Katavisto lisää.
Sinnikäs karhentuma, hilseilevä läiskä ja haava, joka ei tahdo parantua, voi olla ihosyöpä tai sen esiaste. Tyvisolu- ja okasolusyöpä sekä niiden esiasteet ovat huomattavasti tavallisempia kuin melanooma. Isossa luomessa melanooman riski on suurempi kuin pienessä.
Runsasluomisuus on vain yksi melanooman riskitekijä. Perimä ja auringon säteilylle altistuminen ovat sitä huomattavasti suuremmat riskitekijät.
– Netin avulla tehtyihin päätelmiin ihomuutoksen tyypistä tai laadusta ei pidä luottaa. Jos luomi menee rikki ilman selkeää syytä, sitä kannattaa näyttää lääkärille. Melanooma voi joskus näyttää erheellisesti esimerkiksi vaarattomalta rasvaluomelta, Marika Schröder sanoo.
Luomen poistaminen on helppoa
Epäilyttävät luomet poistetaan kirurgisesti eli leikkaamalla ja ompelemalla. Laseria voidaan käyttää vain koholla oleviin hyvänlaatuisiin ja värittömiin luomiin, koska laserointi haihduttaa ihoa. Jos ihon tasalla oleva ja pigmentoitunut muutos laseroidaan, ihoon saattaa tulla kuoppa ja alue pigmentoitua myöhemmin uudelleen. Luomenpoisto on potilaalle helppo toimenpide. Se onnistuu vaikka lounastunnilla mihin vuodenaikaan tahansa. Poiston jälkeen kannattaa välttää saunomista, uimista ja runsasta hikoilua, kunnes tikit on poistettu. Hikoilu voi tulehduttaa leikkaushaavan, jolloin paraneminen pitkittyy. Epäilyttävän luomen poistoa ei pidä jäädä odottelemaan. Jos kyseessä sattuu olemaan melanooma, sen varhainen toteaminen parantaa ennustetta.
Netin avulla tehtyihin päätelmiin ihomuutoksen tyypistä tai laadusta ei pidä luottaa.
Koska valtaosa melanoomista ei synny luomiin, luomia ei poisteta varmuuden vuoksi.
– Jokaisesta kirurgisesta leikkauksesta tulee näkyvä, ikävimmillään hankalasti oireileva arpi. Osalle ihmisistä leikkaushaavaan kasvaa ylimääräistä arpikudosta, joka haittaa ulkonäköä enemmän kuin itse luomi. Arpikudoksen kasvutaipumusta ei voi tietää ennakkoon, Marika Scröder sanoo.
Seuraa luomia
● Jos sinulla on runsaasti luomia tai jos olet aiemmin sairastanut ihosyövän tai sen esiasteen, silmäile ihosi läpi kolmen kuukauden välein. Puolen vuoden seurantaväli on hyvä jokaiselle.
● Tutki vartalosi sekä edestä että takaa. Muista tarkistaa myös selkä, pakarat, pakaravako, reiden takaosat, niska, korvien taustat ja korvalehdet, rintojen alapuoli, hiuspohja, varvasvälit ja jalkapohjat.
● Käytä syynissä apuna läheistä ihmistä tai peiliä.
● Valokuvaus helpottaa luomien seurantaa. Nappaa itse kuva kehostasi edestä ja pyydä toista ihmistä ottamaan kuva selkäpuolestasi. Tallenna kuvat. Vertaa ihoasi aiemmin otettuihin kuviin 3–6 kuukauden välein.
● Voit myös käydä otattamassa luomikuvat yksityisellä lääkäriasemalla, jossa työskentelee tehtävään koulutettu valokuvaaja.
