”OLIN 21-VUOTIAS, kun ystäväni löysi piknikillä päälaeltani harmaan hiuksen, joka kimmelsi auringossa. Kaveriporukkani naureskeli asialle, ja minua alkoi ahdistaa, nolottaa ja pelottaa. Olisiko harmaita hiuksia enemmänkin, ja miksen ollut huomannut niitä itse? Mitä tapahtuu? Miksi harmaannun näin nuorena?

Minulla oli jo lapsena erilaiset hiukset kuin monilla muilla. Isäni on syntynyt Etelä-Amerikassa, minkä vuoksi hiukseni ovat kiharat ja tummat. Uskon, että myös varhainen harmaantuminen tuli hänen puoleltaan.

Teini-ikäisenä minua ärsytti, etten voinut kokeilla hiusvärejä. Vaihtoehdot tuntuivat olevan vähissä ilman, että hiuksiani olisi poltettu vaaleiksi. Mel B, Lola Odusoga ja TLC olivat heitä, joihin pystyin samaistumaan.

Kun harmaita tuli lisää, menin paniikkiin ja aloin nyppiä niitä. Lopulta värjäsin hiukseni tummanruskeiksi ensimmäistä kertaa elämässäni. Siitä alkoi pitkä värjäyskierre.

Piilottelin värjäämistä kaikilta enkä uskaltanut mennä edes kampaajalle, jos tyvikasvu näkyi vähänkin. Edes ystäväni ja silloinen kihlattuni eivät tienneet, että värjään hiuksiani. Kun kumppanini löysi kolmekymppisenä itseltään harmaita hiuksia, häntä nolotti. Silloinkaan en kertonut, että hiukseni ovat paljon harmaammat. Häpesin niitä.

Lopulta värjäsin hiuksiani jopa kolmen viikon välein, jos halusin harmaat piiloon. Turhautti miettiä hiuksia niin paljon.

Vuonna 2019 katsoin kauneusaiheista YouTube-videota. Siinä suositeltiin Lorraine Massayn ja Michele Benderin Silver Hair a Handbook -kirjaa, jossa on naisten kertomuksia ja kuvia hiusten harmaantumisesta. Sen kautta löysin Instagram-tilejä, kuten Voguen toimittajan Sarah Harrisin (@sarahharris) ja tilin @silvercurls_ sekä harmaantuneiden Facebook-yhteisön The Gray Book. Kohtasin ensi kertaa muita harmaantuneita, ja se tuntui hyvältä ja voimaannuttavalta.

Kun isäni menehtyi 86-vuotiaana joulukuussa 2020, aloin todella pohtia värjäämisen lopettamista. Isäni värjäsi hiuksiaan loppuun asti ja salasi asian kaikilta. Minut saadessaan hän oli jo viisikymppinen ja ehkä halusi pysyä nuorekkaana mahdollisimman pitkään. Päätin, etten itse halua peitellä värjäämistä koko elämääni.

Tein julkisen ulostulon harmaantumiseni kanssa syksyllä 2021. Olin tuolloin 38-vuotias. Jaoin tyvikasvustani kuvan Facebookissa ja kerroin päätöksestäni.

Osa antoi vinkkejä, joilla harmaat saisi peitettyä, ja osa kertoi, että heilläkin on harmaita. Oli kiva jutella asiasta vihdoin ääneen.

Leikkasin hiukset ihan lyhyiksi kolmen kuukauden jälkeen, jotta pääsin nopeammin eroon värjätyistä latvoista. Se oli helppo päätös, koska minulla on aiemminkin ollut lyhyet hiukset, ja se on ollut keinoni tuoda tyyliin vaihtelua.

OLEN OLLUT KOKONAAN HARMAAHIUKSINEN vajaat kaksi vuotta. Minulla on Instagram-tili @silver_hare82, jossa jaan kuvia hiuksistani ja seuraan toisia harmaahiuksisia. Kun katsoo päivittäin kuvia harmaantuneista, ne tuntuvat jo tosi tavallisilta. Ja ovathan ne. Moni työkaverinikin päiväkodissa on antanut oman värinsä kasvaa.

Hiuksiani ei ole koskaan kehuttu näin paljon. Minut on pysäytetty ostoksilla ja baarissa, kehuttu väriä ja kysytty, kuka värjää hiukseni. Se on hauskaa, koska myös kampaajani on kannustanut minua olemaan värjäämättä. Harmaat ovat trendikkäämmät kuin koskaan. Tuntuu hyvältä, että harmaat hiukseni näyttävät hyvältä myös muiden mielestä.

Harmaat hiukset ovat vihdoin myös mahdollistaneet leikittelyä sävykokeiluilla, kuten liilalla. Vaaleammassa pohjassa sävyt näkyvät tummaa paremmin, ja olen kokeillut kampaajalla vegaanisia suoravärejä, jotka haalistuvat useimmiten muutamassa viikossa – tosin nyt uusin väri ei kulu hiuksistani millään!

Olen innostunut myös etsimään värikkäämpiä vaatteita, kun aiemmin pukeuduin pääasiassa mustiin tai tummiin vaatteisiin.

Harmaana olen vapautunut ja tunnen nyt olevani kauneimmillani ja aidoimmillani. Olen myös rohkeampi ja minulla on enemmän itseluottamusta – olin esimerkiksi viime kesänä vaatemerkki Uhana Designin mallina.

ODOTAN MIELENKIINNOLLA, millaisiksi hiukseni muuttuvat vanhetessani. Haluan kokeilla monia eri pituuksia ja ehkä minusta tulee jopa valkohiuksinen – sekin on ok.

Harmaantuminen on geeneissäni, ja veljeni on viisikymppisenä lähes täysin harmaantunut. Oma poikani on kouluikäinen, ja onneksi myös itsevarma tyyppi – ehkei hänellä tule koskaan haasteita tämän asian suhteen. Miespuolisiin harmaantuneisiin suhtaudutaan kuitenkin eri tavoin, ja heidän harmaantumistaan ihastellaan.

Toivon, että nuorena harmaantumista normalisoitaisiin enemmän. Hiuksia ei kannata ottaa ylipäätään niin vakavasti. Ei tarvitse mennä muodin mukana vaan tehdä kuten sisin sanoo, ja mikä näyttää omasta mielestä hyvältä.

Kauneusteollisuus tuottaa naisille valtavia määriä hiustuotteita ja väriaineita. Naisille myydään ajatusta siitä, että pitäisi pysyä nuoren näköisenä. Minusta nuoruus ei ole hiustenvärjäyksestä vaan asenteesta kiinni.”