Miksi Suomen valtio rahoittaa 640 000 eurolla miesjärjestöä, joka lähinnä häiriköi somessa?
Jos haluaa parantaa miesten kokemia tasa-arvo-ongelmia, kannattaa perehtyä ja keskittyä niihin, eikä käyttää energiaansa feministien häiriköimiseen, kirjoittaa Misogyniapoliisi Virpi Salmi.
Tällä palstalla misogyniapoliisi Virpi Salmi jahtaa mediassa ja yhteiskunnassa rehottavaa misogyniaa ja räpsäyttää rikkeestä kunnon rangaistuksen. Sinä pääset mukaan lautamieheksi, siis hetkinen, räps, maallikkotuomariksi.
TAPAUS: Veronmaksajien rahoilla vastustetaan feminismiä sen varjolla, että ollaan ”miesten tasa-arvon” puolella.
Feminismin vastustajia ja vihaajia yhdistää poikkeuksetta yksi asia: heillä ei ole hajuakaan, mitä feminismi on. On ehkä nähty joku ärsyttävä somepostaus, on omaksuttu inho jostain vuosia sitten tai ylipäätään ollaan vain vastaan kaikkea, mikä tähtää tasa-arvon parantamiseen.
Se on nilkkimäistä, mutta yhteiskunnassa nilkkimäisyys on nyt muotia. Nilkkimäisyyden ideana on häiriköidä, sotkea ja estää asiakeskustelua, ei tuoda uusia tai rakentavia ideoita keskusteluun.
Yksi tällaiseen taktiikkaan luottava taho on äkkisilmäyksellä lupaavasti nimetty Miesten tasa-arvo ry.
Heti tarkemmin ajateltuna nimi on kummallinen: mitä on miesten tasa-arvo? Eikö tasa-arvo määritelmällisesti koske kaikkia ja ole siksi sukupuolineutraalia?
Nopea tutustuminen järjestön some-toimintaan selventää yhdistyksen toiminnan. Siellä vastustetaan feminismiä ja feministejä.
Järjestössä saivarrellaan, yritetään kääntää tasa-arvo-ongelmia nurinniskoin ja esitetään lukuisia tasa-arvoa koskevia virheellisiä väittämiä, jotka eivät perustu tutkittuun tietoon.
Somessa Miesten tasa-arvo ry:n aktiivit ovat lähinnä keskittyneet häiriköimään naisten tasa-arvon puolesta työtä tekeviä. Heidän Facebook-sivunsa on monipuolinen napostelutarjotin misogynian erilaisia muotoja.
Esimerkiksi yhdistyksen laajalti levittelemä väite siitä, että miehet kokevat parisuhteissa yhtä paljon väkivaltaa kuin naiset, on hevonkukkua. Se on peräisin vanhentuneesta tutkimuksesta, jota tulkitaan väärin.
Mutu-tuntumaan perustuva, ihmisten äkkinäisiin tunteisiin vetoa ”yhteiskunnallisuus” on tehokasta.
Nyt tulee tärkeä tieto: tasa-arvon ajamisen täytyy perustua tutkittuun tietoon, ei siihen, miltä ärtyneestä pertistä tuntuu, kun hän näkee somessa jotain mieltään kuohuttavaa.
Miesten tasa-arvo ry on esimerkiksi tehnyt ”julkilausuman”, jossa vaaditaan, että ”poikien on saatava olla poikia päiväkodissakin”.
Ei siinä mitään, mutta tällaista ei ole kukaan ole koskaan ollut kieltämässä.
”Huoli” perustuu yhteen lehtijuttuun, jossa kerrottiin, että toisinaan päiväkodissa arvotaan leikkikaverit, jotta lapset oppivat leikkimään erilaisia leikkejä muidenkin kuin aina saman kaverin kanssa.
Mutu-tuntumaan perustuva, ihmisten äkkinäisiin tunteisiin vetoa ”yhteiskunnallisuus” on tehokasta.
Miesten tasa-arvo ry:n kohdalla se on ollut niin tehokasta, että yhdistys sai tänä vuonna sosiaali- ja terveysministeriöltä lähes 640 000 euroa veronmaksajien rahaa ”seurusteluväkivaltaa kokeneiden poikien ja nuorten miesten tukemiseen”.
Hakemus perustuu samoihin vanhentuneisiin ja väärintulkittuihin lähteisiin. Toimittaja Ida Erämaa kirjoitti aiheesta jo hakemusvaiheessa viime vuoden lopulla, mutta keväällä hakemus hyväksyttiin.
Summa on valtava, etenkin aikoina, jolloin kaikesta säästetään ja leikataan. Esimerkiksi perheväkivaltaa kokeneiden naisten auttava puhelinpalvelu Naisten linja sai tukea suurin piirtein saman verran.
On absurdia alentaa naisten kokema perheväkivalta samalle tasolle tällaisten virheellisten väittämien kanssa, että miehet kokevat sitä yhtä paljon.
Suomessa kuolee vuodessa 15–30 naista entisen tai nykyisen puolisonsa tappamina, miehiä keskimäärin ei yhtään. Tilastokeskuksella on ajankohtaista ja oikeaa tietoa myös siitä, että lähisuhdeväkivaltaa kokeneista aikuisista uhreista 75,2 prosenttia on naisia.
Mutta näin näitä asioita spinnataan, eli käännetään tosiasioita päälaelleen.
Tasa-arvo ei tarkoita tasapäistämistä eikä sukupuolten ”kieltämistä”. Kannattaa vaikka googlata, jos tällainen perustermi ei ole tuttu.
Väännetään vielä kerran rautalangasta: feminismi ei vihaa miehiä eikä tavoittele naisten ylivaltaa.
Suomessa sen tarkoitus on tuoda esiin ja saada korjatuksi vikoja, joita tasa-arvossa yhä on. Se on keskittynyt naisiin, koska määrällisesti ja tutkitusti naiset sekä vähemmistöt kokevat isommassa mittakaavassa tasa-arvo-ongelmia. Niitä on toki myös miehillä, ja niihin voi perehtyä esimerkiksi Miehet ry:n sivuilla.
Jos ihan oikeasti miesten tasa-arvo-ongelmat kiinnostavat, niitä ei edistetä keskittymällä naisten ja feministien pilkkaamiseen ja vähättelyyn. Yhteiskunnallinen tasa-arvo ei ole peli, jossa toisilla on enemmän ja toiset häviävät, päinvastoin, kaikki voittavat.
Kautta historian tasa-arvon etenemistä on seurannut tasa-arvon taantuma. Tasa-arvon puolesta puhuneet ovat saaneet sukupolvi toisensa jälkeen tottua haukkumiseen, pilkkaamiseen, väheksymiseen ja siihen, että ihmiset ”irtisanoutuvat” tasa-arvon ajamisesta. On ”tärkeämpiä asioita” tai ”tasa-arvo on mennyt liian pitkälle”.
(Se on ajatuksena absurdi, sillä tasa-arvo ei voi mennä ”liian pitkälle”. Ihmisten tasavertaista kohtelemista ei voi olla ”liikaa”. Se ei ole mikään jaettava suklaapatukka.)
Ja ennen kuin joku alkaa tulkita väärin, tasa-arvo ei myöskään tarkoita tasapäistämistä eikä sukupuolten ”kieltämistä”. Kannattaa vaikka googlata, jos perustermi ei ole tuttu, ennen kuin alkaa vastustaa tasa-arvotyötä.
Silloin kun nilkit haluavat vallata ilmatilan, kannattaa seisoa tiukemmin tasa-arvon puolella.
Metoon jälkeinen tasa-arvon taantuma alkaa olla tosiasia.
Puheenaiheet on käännetty poikiin, heidän ongelmiinsa, valkoisen miehen pahoinvointiin, konservatismiin ja väkivallan uhkaan. Riikka Suominen kirjoittaa aiheesta hyvin täällä.
Silloin kun nilkit haluavat vallata ilmatilan, kannattaa seisoa tiukemmin tasa-arvon puolella.
Juuri silloin ei kannata luovuttaa ja lähteä nilkkien kelkkaan.
