Minka Kuustonen huomasi, että häneen oli siirtynyt omistautuvan vanhemman malli: ”Muista huolehtiessani unohdan herkästi itseni”
Minka Kuustonen on käynyt läpi muutoksen ja vapautunut tilasta, jota kuvaa kuplaksi. Äidiksi tuleminen oli järisyttävän mullistava ja ihana kokemus, joka ravisteli arvot uuteen järjestykseen ja muutti perspektiivin kaikkeen, hän kertoo tuoreessa Eeva-lehdessä.
”Tunnen kuin olisin pitkän tauon jälkeen tullut ulos kuplasta, jossa ehdin hukata läsnäolon taidon ja luovuuden. Olen taas muistanut, kuinka paljon virtaa saan taiteen kokemisesta ja tekemisestä. Ilman sitä olisin tyhjä ja kipinätön”, näyttelijä Minka Kuustonen kertoo.
Kupla Minkan ympärille punoutui monesta syystä. Oli koronapandemia, jolloin valtaosa kulttuuritapahtumista suljettiin ja näyttelijäntyöt olivat jäissä.
”Kun koko maailma oli neljän seinän sisällä, iso osa elämästä katosi. Kaikki vain sammui, ja se vaikutti luovuuteen. Ideat harvoin syntyvät niin, että vain istun sohvalla. Haluan päästä näkemään ja kokemaan”, Minka kertoo.
Käänteentekevin muutos tapahtui silti jo viisi vuotta sitten, kun hän sai pojan silloisen puolisonsa, näyttelijä Aku Sipolan kanssa. Äidiksi tuleminen oli järisyttävän mullistava ja ihana kokemus, joka ravisteli arvot uuteen järjestykseen ja muutti perspektiivin kaikkeen.
”En olisi voinut ikinä uskoa, että hyppäisin työelämästä pois vuodeksi ja heittäytyisin vanhemmuuteen niin kokonaisvaltaisesti. Yhtäkkiä näin vain sen pienen rakkaan ihmisen, joka on parasta maailmassa. En halunnut edes keskustella mistään työhön liittyvästä. Se oli yllättävä ja uusi piirre minussa.”
”Olen tunnistanut itsessäni myös huolehtijan, joka tekee kaikkensa, jotta muilla olisi hyvä olla.”
Muutos oli luonnollinen jatkumo lapsuudenkodin mallille, sen Minka ymmärtää nyt. Kun hän ja näyttelijäsisko Iina Kuustonen olivat pieniä, Marita-äiti vietti heidän kanssaan kotona monta vuotta.
Yhtä tärkeitä tyttäret ovat olleet isälle, Mikko Kuustoselle, vaikka keikkareissut kuljettivatkin muusikkoa välillä pois kotoa.
”Omistautuvan vanhemman malli on varmasti siirtynyt minuun. Olen halunnut olla samalla tavalla läsnä poikani elämässä. Mutta olen tunnistanut itsessäni myös huolehtijan, joka tekee kaikkensa, jotta muilla olisi hyvä olla. Olen tehnyt sitä liikaakin, sillä huolehtiessani muista unohdan herkästi itseni”, Minka sanoo.
Luit lyhennelmän haastattelusta, joka on julkaistu uudessa Eeva -lehdessä 12/2023. Haastattelussa Minka kertoo muutoksestaan ja siitä, miten hän antaa tummienkin ajatusten nousta pintaan. Minka puhuu myös rohkeudesta, häpeän voittamisesta ja siitä, miten hän on alkanut kirjoittaa kirjaa.
