Tarot-kortit ja noituus ovat Meeri Toivoselle hyvinvointitekoja: ”Nykyisessä informaatiotulvassa voi helposti kadottaa itsensä. Noituus palauttaa”
Ensin tuli Harry Potter ja fantasiamaailmat, sitten uupumus. Noituus on kolmekymppisten vastaus tarpeelle rauhoittua, sanoo Meeri Toivonen.
Vuonna 2019 Meeri Toivonen etsi YouTubesta meditaatiovideoita, kun tarot-tulkintavideo tuli hänen eteensä. Ennustaja nosti yksitellen tarot-kortteja korttipakasta ja tulkitsi niitä videon katselijalle.
Pian Toivonen huomasi voimaantuvansa tulkinnoista. Vuosia jatkunut itsekriittisyys sai jäädä, ja tilalle astui lempeämpi ote elämään.
”Tarot-videoista tuli pian osa aamurutiinejani, sillä päivä lähti tulkintojen kautta paremmin käyntiin kuin esimerkiksi uutisia selailemalla.”
Nyt Toivonen kutsuu itseään noidaksi, joka tekee työkseen tarot-tulkintoja sekä energiahoitoja.
Eikä Toivonen ole suinkaan ainut. Instagramissa ja TikTokissa törmää tarot-tulkintoihin, astrologisiin karttoihin ja kristalleihin. Kivikaupoissa myydään energiakiviä ja äänimaljahoidoissa käydään rauhoittumassa.
Siksi innostus tarotiin oli alkanut muhia Toivosenkin mielessä. Kun korona sulki teatterit keväällä 2020, freelance-näyttelijänä toimivan Toivosen kalenteri tyhjeni.
”Päätin opetella kaikki 78 tarot-korttia ulkoa. Pian laitoin Instagramiin julkaisun, että voin tehdä tarot-tulkintoja ilmaiseksi. Tilaukset räjähtivät nopeasti käsiin.”
Nyt Toivosella on yritys, ja hän järjestää muun muassa suosittuja Noitapiiri-kokoontumisia. Piiri kokoontuu sekä läsnä että etänä, ja tapaamisen aikana luetaan kollektiivisesti tarot-kortteja ja tehdään energiahoitoja.
”Elämme jatkuvassa informaatiotulvassa, jossa helposti saattaa kadottaa itsensä. Noituus palauttaa takaisin yhteyden äärelle.”
Miksi noituus ja tarot-tulkinnat sitten ovat niin suosittuja?
”Varsinkin ikäiseni nuoret naiset ovat kasvaneet ajassa, jossa populäärikulttuuri on täynnä Harry Potteria, vampyyrejä ja fantasiaa. Pelit, elokuvat ja sarjat antoivat mallin sille, että maailmaa voi katsoa yliluonnollisesta näkövinkkelistä. Minäkin juttelin lapsena vedelle, halailin puita ja odotin omaa kirjettä Tylypahkasta.”
Toivonen veikkaa uushenkisyyden suosion liittyvän kaipuuseen löytää vastauksia maailmassa, jossa olo tuntuu turvattomalta tai yksinäiseltä. Hän kuvailee noituutta paluuna takaisin yksinkertaisten asioiden äärelle. Kun tuntuu, että jopa uupuminen pitää aikatauluttaa sopivaan hetkeen, on henkiselle rauhoittumiselle tilausta.
”Elämme jatkuvassa informaatiotulvassa, jossa helposti saattaa kadottaa itsensä. Noituus palauttaa takaisin yhteyden äärelle. Tarot-kortit eivät pakota tekemään mitään, vaan ne ovat aina sinun puolellasi.”
Modernissa noituudessa jokaisella on vapaus valita oma totuutensa, ja uushenkisyys on kaukana uskontojen instituutioiden kapeasta tavasta katsoa maailmaa.
”Noituutta on vaikea irrottaa feminismistä. Historiassa noitavainojen avulla naisia on sorrettu, kun he eivät ole sopineet yhteiskunnan määrittelemään ahtaaseen muottiin.”
Toivonen näkee noituudessa paljon yhtäläisyyksiä esimerkiksi metsässä kävelemiseen: ollaan oikeasti läsnä.
”Tekemäni energiaharjoitukset ovat verrattavissa vaikka joogatunnin meditaatiohetkiin, mutta konteksti on eri.”
”En ota stressiä siitä, että uuden kuun aikaan en ehdi manifestoida tai etten osaa tehdä yrttirohdosta, sillä noituutta ei tarvitse suorittaa.”
Noituus on Toivoselle arkinen asia. Noituuteen ei ole olemassa ohjekirjaa, vaan sitä saa toteuttaa sillä tyylillä, mikä tuntuu itselle oikealta. Toivonen esimerkiksi tekee tarot-tulkintoja ja energiahoitoja, koska ne tuntuvat omilta.
”En ota stressiä siitä, että uuden kuun aikaan en ehdi manifestoida tai etten osaa tehdä yrttirohdosta, sillä noituutta ei tarvitse suorittaa.”
Toivoselle merkityksellinen hetki oli, kun hän päätti alkaa kutsumaan itseään noidaksi, kollegan kannustamana.
”Painiskelin aluksi sen kanssa, että noituus ei ole tullut minulle esimerkiksi jonkun sukulaisen kautta. Nyt kuitenkin tiedän, että on okei kutsua itseään noidaksi. Riittää, että tiedän itse olevani osa suurempaa jatkumoa.”
Hänestä modernissa noituudessa on tilaa viihteellisyydelle, eikä sitä tarvitse ottaa niin vakavasti. Hän kutsuu Noitapiiriään hihhuleiden kokoontumiseksi. Samalla se on kuitenkin voimaannuttavaa ja hyvinvointia kasvattavaa.
”Voihan sen ajatella jonkinlaisena party trickinä, mutta minulle noituus on iso osa identiteettiäni.”
Toivonen suhtautuu noituuteen itsessään lempeästi.
”Jos noituus ei satuta minua itseäni tai ympärilläni olevia, mitä haittaa siitä voisi olla?”
Juttu on julkaistu Trendissä 9/2023.
