Eeva

Ministeri Maria Ohisalo toteutti unelmansa perheestä: ”Olimme miettineet lasta jo pitkään”

Ministeri Maria Ohisalo toteutti unelmansa perheestä: ”Olimme miettineet lasta jo pitkään”
Kun ministeri Maria Ohisalosta tuli äiti, tulevaisuuden pohdintoihin löytyi entistä henkilökohtaisempi, sylissä lepäävä taso. Töihin ministeri palaa kesäkuussa, koska äidin ei hänestä tarvitse kantaa kaikkea vastuuta yksin.
Teksti |
Kuvat |
Julkaistu: 25.4.2022

Keskiviikon ja torstain vastaisena yönä 24. helmikuuta Helsingin Viikissä sijaitsevassa kodissa lopeteltiin tavanomaista yösyöttöä.

Nukuttaessaan vauvaansa äiti Maria Ohisalo päätti avata puhelimestaan Twitterin ja alkoi selata syötettä. Anti oli kaikkea muuta kuin tavanomaista. Venäjän presidentti piti puhetta, jossa ilmoitti maansa hyökkäävän Ukrainaan. Samaan aikaan oli meneillään YK:n turvallisuusneuvoston kokous.

Vauva nukahti mutta puhkesi yhtäkkiä kovaan itkuun, suorastaan kiljuntaan. Jossain vajaan 400 kilometrin päässä oli tehty päätös. Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan.

”Se oli mieleenpainuva hetki. Jotain perustavanlaatuista muuttui turvallisuusympäristössämme. Ikään kuin tytärkin olisi aistinut sen”, Maria sanoo, kun tapaamme hänen kotikulmillaan kuukausi myöhemmin.

”Olen saanut tehdä unelmatöitä, ja nyt sain myös toteuttaa unelmani perheestä.”
Maria Ohisalo

Hänen silmiinsä syttyy aivan erityinen säihke, kun hän kertoo tyttärestään. Marian, 37, ja Miika Johanssonin esikoinen Ada syntyi uudenvuodenaattona.

Miltä uusi rooli tuntuu?

”Se tuntuu ihanalta. Elämäni on muuttunut pysyvästi, kun kotona on ihana pieni. Olen saanut tehdä unelmatöitä, ja nyt sain myös toteuttaa unelmani perheestä”, Maria kuvailee.

Kun hän jäi marraskuussa perhevapaalle sisäministerin tehtävistä, se merkitsi täysin uudenlaista elämänvaihetta ja irtautumista hyvin kokonaisvaltaisesta työstä. Aamuvarhaisesta pitkälle iltaan ja usein myös viikonloppuihin venyneet tiukat työpäivät vaihtuivat päivittäisiin kävelylenkkeihin nastakengillä ja sitten vauva-arkeen.

”Äitini antoi minulle raskausaikana nastakengät ja ajattelin, että en minä sellaisia tarvitse. Mutta se osoitti jälleen, että äidit ovat aina oikeassa. Ilman nastoja en olisi päässyt kävelemään mihinkään jäisillä kaduilla.”

Maria Ohisalon tytär syntyi uudenvuodenaattona. ”Laskettu aika oli jouluaattona mutta minulla oli tunne, että vauva syntyy vuoden viime hetkillä. Lopulta hän syntyi viitisen tuntia ennen vuotta 2022.”

Ensimmäiset kuukaudet äitinä: ”Olemme olleet paljon kotona”

Ensimmäiset kuukaudet äitinä ovat kuluneet uuteen ihmiseen tutustuessa. Vauva-arki pyörii pitkälti perushoivan ympärillä.

Maria on pyrkinyt siihen, että päiviin tulee jonkinlainen rytmi.Kerran päivässä hän tekee usein vaunulenkin. Samalla voi tavata ystäviä, kuunnella äänikirjaa    – tai soittaa puhelun. Kokonaan vihreiden puheenjohtaja ja kansanedustaja ei ole töistään irtautunut.

”Minun ei ole ollut pakko irtaantua. Etäkokoukset ovat mahdollistaneet sen, että olen voinut hypätä linjoille, jos on ollut sopiva tilanne. Olisin kyllä saanut olla rauhassa, jos olisin halunnut. Tärkein tehtäväni on nyt tietenkin pitää huolta pienestä ihmisestä. Olemme olleet paljon kotona, koska korona- ja RS-viruksen takia ei ole paljon kahviloissa istuskeltu.”

”Tärkein tehtäväni on nyt pitää huolta pienestä ihmisestä.”
Maria Ohisalo

Perhevapaalla Maria on seurannut tiiviisti maailmanpolitiikkaa Ukrainan sodan vuoksi. Uutisten katseluun on äitiyden myötä tullut entistä henkilökohtaisempi taso.

”Kun olen nähnyt järkyttäviä kuvia pommitetusta lastensairaalasta tai lukenut, että raskaana oleva nainen on kuollut pommitusten vuoksi, se menee uudella tavalla ihon alle, kun kainalossa on oma pieni lapsi. Se on ihan uusi tunne.”

”Vanhempani ovat aina tukeneet minua”

Ennen poliittista uraansa Maria Ohisalo työskenteli tutkijana ja syventyi muun muassa ruoka-apuun ja pitkäaikaisasunnottomuuteen. Hän on opiskellut sosiaalipolitiikkaa ja väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtoriksi. Kolme vuotta sitten Mariasta tuli kansanedustaja, Vihreän liiton puheenjohtaja ja ministeri.

Lapsuutensa Maria vietti Itä-Helsingin Vesalassa. Hän varttui vähävaraisessa perheessä. Vanhemmat olivat välillä työttömiä, välillä pätkätöissä. Kun he erosivat, Maria jäi asumaan äitinsä kanssa. Myöhemmin äiti löysi uuden kumppanin, josta tuli Marian isäpuoli.

Omasta lapsuudestaan Maria haluaisi välittää tyttärelleen avoimen ja kannustavan ilmapiirin.

”Vanhempani ovat aina tukeneet minua, mitä ikinä olenkaan keksinyt. He eivät ole asettaneet minulle paineita vaan antaneet minulle vapautta määritellä omaa elämääni.”

”Minulta ei koskaan kyselty perhehaaveideni perään. Olen iloinen, että tästä puhutaan nyt yleisemminkin.”

Maria Ohisalo on myös saanut luoda uraansa ja tehdä isot ratkaisunsa rauhassa.

”Minulta ei koskaan kyselty perhehaaveideni perään. Olen iloinen, että tästä puhutaan nyt yleisemminkin. Ne ovat niin henkilökohtaisia ja osalle kipeitäkin asioita, ettei niistä pitäisi kysellä. He puhuvat, jotka haluavat.”

Vaikka Maria kasvoi lähiön kerrostaloissa, lähimetsä ja lenkkipolut olivat hänelle lapsena tärkeitä paikkoja. Ulkoilu ja retkeily metsässä opettivat kunnioittamaan luontoa.

”Haluan opettaa luonnonläheisyyttä myös Adalle. Mietin tietysti, kokeeko hän tulevina vuosina esimerkiksi enää lumisia talvia.”

Maria Ohisalo sai esikoisensa 36-vuotiaana: ”Olimme miettineet lasta jo pitkään”

Moni lykkää lapsihaaveitaan esimerkiksi uran tai opintojen takia. Maria sai esikoisensa 36-vuotiaana.

”Olimme tosi onnellisia kaksinkin, mutta olimme miettineet lasta jo pitkään. Ajattelimme, että tämän sopivampaa aikaa ei tule, koska teemme molemmat vastuullisia töitä jatkossakin. Tässä maailmanajassa lapsihaaveiden toteuttamisen voi estää se, että koko ajan tapahtuu niin paljon.”

Maria kiittää suomalaista hyvinvointivaltiota, että se tukee ihmisiä elämän eri murroskohdissa. Siksi hänkin voi sekä luoda uraa että olla äiti.

”Olen etuoikeutettu. Minulla on pidempi äitiysvapaa kuin monissa muissa maissa, ja myös mieheni voi jäädä perhevapaalle. Uusi perhevapaamalli astuu voimaan tämän vuoden elokuussa ja tuo isille vielä enemmän mahdollisuuksia.”

Puoliso oli tukena synnytyksessä. ”Pandemian pahimmassa vaiheessa isät eivät päässeet synnytykseen. Myöhemmin oikeusasiamies linjasi, että sitä oikeutta ei olisi saanut rajoittaa.”

Marialle ja hänen miehelleen on itsestään selvää, että vanhemmuus jakautuu tasaisesti. Se tarkoittaa vastuun vaihtelua, jonka ansiosta tarjoutuu myös omia hetkiä. Silloin Maria saattaa nukkua päiväunet tai käydä lenkillä.

Kun Maria palaa töihin ilmasto- ja ympäristöministeriksi kesäkuussa, Miika jää kotiin puolivuotiaan Adan kanssa.

”Kun perheessä on kaksi vanhempaa, äidin ei tarvitse kantaa yksin kaikkea vastuuta. Mieheni myös haluaa käyttää perhevapaita. Toivon, että tyttäreni kokee, että hänellä on kaksi läsnä olevaa vanhempaa, joilta hän saa hellyyttä ja hoivaa. Ja kaikki hatut pois päästä yksinhuoltajille! On valtavan iso juttu, että pystyy pyörittämään arkea yksin.”

”Kaikki hatut pois päästä yksinhuoltajille! On valtavan iso juttu, että pystyy pyörittämään arkea yksin.”

Maria haluaa myös valaa toivoa heihin, jotka miettivät, kannattaako ilmastokriisin keskelle enää edes hankkia lapsia. Yksi konkreettinen esimerkki paremmasta tulevaisuudesta on Suomen täysin mahdollinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

”Tutkijatkin sanovat, että toivoa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on. Ja sitä on, jos me poliitikot päätämme niin. Olen pohtinut paljon sitä, että sylissäni on nyt tulevaisuus. Lapset voivat olla osa ratkaisua. Teemme nyt ratkaisuja, jotka mahdollistavat Adalle ja hänen sukupolvelleen hyvän elämän, jotta he voivat aikanaan tehdä lisää päätöksiä paremmasta huomisesta.”

Vauva-aika opettaa

Vauva-aika haastaa Marian mukaan myös parisuhdetta uudella tavalla. Uuden perheenjäsenen liityttyä joukkoon parisuhde ei enää ole se ykkönen.

”Arvostan heitä, jotka pystyvät pitämään parisuhdetta täysin yllä vauva-aikana. Se ei ole aivan helppoa. Odotamme mieheni kanssa, että pääsemme kaksin syömään. Olimme jo varanneet pöydän, mutta illalliselle meno peruuntui sairas- tamamme koronan vuoksi.”

Toisaalta tuttua kumppania katsoo lapsen myötä uusin silmin.

”Opin koko ajan puolisostani uutta, kun näen, miten hän hoivaa Adaa tai leikkii tämän kanssa. Sellaisia puolia ei välttämättä huomaisi missään muussa tilanteessa. Ensimmäisinä viikkoina sain myös Miikalta kaiken tuen, mitä tarvitsin. Siitä tuli hyvä tunne, että totaalisesti uudenlaisen arjen keskellä olemme vanhempia nimenomaan yhdessä.”

”Arvostan heitä, jotka pystyvät pitämään parisuhdetta täysin yllä vauva-aikana. Se ei ole aivan helppoa.”
Maria Ohisalo

Maria ja Miika ovat olleet yhdessä pian seitsemän vuotta, joista kaksi naimisissa. He tapasivat treffisovellus Tinderissä.

Jo ensimmäisten tapaamisten jälkeen Marialle tuli levollinen olo. Hän oli aika varma, että he näkevät vielä uudelleen. Niin kävi: hyvin pian he alkoivat viettää yhdessä aikaa päivittäin ja muuttivat saman katon alle ennen kuin vuosi oli kulunut.

”Mieheni ei ollut mikään salarakas tai yllätysmies, kuten jossain lehdessä ministerikauteni alussa väitettiin. Olimme olleet yhdessä jo pitkään”, Maria sanoo ja nauraa.

Hän kehuu miestään luotettavaksi ja huumorintajuiseksi. He puhuvat paljon yhteiskunnallisista asioista.

”Miika ei ole mukana politiikassa, mutta hän on kiinnostunut siitä. Se on tärkeää, koska yhteiskunnalliset asiat ovat niin iso osa elämääni. Katsomme muun muassa yhdessä A-studiota ja uutisia.”

Pariskuntaa yhdistää myös maantiepyöräily. Kun he tapasivat, Miika oli Mariaa aktiivisempi harrastaja.

”Ymmärsin, että jos haluamme ylipäätään viettää aikaa yhdessä, minunkin on hyvä aktivoitua, ja aloin pyöräillä enemmän. Sunnuntaina lenkillä saattoi hyvin mennä viisi tuntia. Minun vauhtini on tosin Miikalle liian hidas.”

Ennen lasta pyörälenkit auttoivat jaksamaan hektistä arkea sekä henkisesti että fyysisesti. Urheilulukion kasvattina liikunta on Marialle henkireikä. Nuorena hän harrasti jalkapalloa ja yleisurheilua.

”Pyöräillessä teen hetken jotain muuta kuin puhun, kirjoitan tai neuvottelen. Saan ajatukset muualle. Odotan jo aikaa, jolloin voin ottaa lapsen mukaan kärryyn pyörän perään. Vielä emme ole ehtineet hankkia sellaista.”

Ensimmäinen lapsenlapsi

Ada on ensimmäinen lapsenlapsi sekä Marian että Miikan vanhemmille. Suvun nuorin on tuonut sukulaisia enemmän yhteen. Nimenantojuhlaakin päästiin viettämään pienessä piirissä.

”Olen oivaltanut, että kun lapsi syntyy, syntyy samalla paljon uusia ihmisiä: tätejä, setiä ja isovanhempia. Isovanhemmat saavat olla elämässämme niin paljon kuin haluavat, ja tulemme myös tarvitsemaan tukea lähipiiristä. Aina emme varmasti ehdi päiväkotiin hakemaan Adaa itse.”

Maria Ohisalo on onnellinen, että on saanut toteuttaa unelmansa perheestä. Hän oli miettinyt puolisonsa kanssa lasta jo pitkään. Maria haluaa myös valaa toivoa heihin, jotka miettivät, kannattaako ilmastokriisin keskelle enää edes hankkia lapsia.

Etukäteen Maria ei tiennyt, mitä odottaa äitiydeltä. Uuden roolin kokonaisvaltaisuus tuli pienenä yllätyksenä.

”Vaikka politiikka on multitaskaamista, äitiys vasta kokonaisvaltaista onkin. Varsinkin alussa se on henkisesti ja fyysisesti kuormittavaa. Vastuu on suuri nyt, kun meidän tulee pitää huolta tästä pienestä ihmisestä.”

Marialle ja Miikalle vastuu kirkastui, kun perhe lähti kotiin Naistenklinikalta. Maria itki koko matkan sairaalasta kotiin silkasta kiitollisuudesta.

”Sanoin kotimatkalla Miikalle, että sairaalassa oli koko ajan ympärillä ikään kuin monta äitiä ja kotona ei ole yhtään. Hän katsoi minua ja sanoi, että olethan siellä sinä!”

Vauva-arjesta ja vanhemmuudesta ei jaeta tyylipisteitä

Suomessa vanhemmat ovat tutkimusten mukaan erityisen uupuneita verrattuna muihin maihin. Maria uskoo, että kyse on osin tiukasti istuvasta pärjäämisen eetoksesta. Olemme tottuneet menemään läpi vaikeista ajoista apua pyytelemättä. Itse hän ei halua ylisuorittaa äitiyttä.

”Vauva-arjesta ja vanhemmuudesta ei jaeta tyylipisteitä. Tärkeintä on tarjota lapselle hoivaa, hellyyttä, virikkeitä ja lepoa. Kaikki muu on ekstraa ja vähemmän tärkeää, joten yritän olla ottamatta siitä turhia paineita.”

Maria toivoo, että ihmiset uskaltaisivat pyytää ja hyödyntää apua. Toisaalta tuoreille äideille tarjotaan usein neuvoja pyytämättä.

”Jokainen perhe on erilainen ja tekee päätöksensä itse. Nykyään moni äiti kuulee paljon syyllistämistä jo valmiiksi rankan lapsiperhearjen keskellä. Se on kestämätöntä.”

Maria Ohisalo ei halua ylisuorittaa äitiyttä. ”Vauva-arjesta tai vanhemmuudesta ei jaeta tyylipisteitä. Tärkeintä on hoiva, hellyys, virikkeet ja lepo. Kaikki muu on ekstraa.”

Tutkijataustastaan huolimatta Maria ei valmistautunut äitiyteen tankkaamalla tietoa. Siihen ei ollut työkiireiden vuoksi edes aikaa. Kuten kenellä tahansa, hänellä on tapana mennä tietoa etsiessään Googleen.

”Olen saanut palautetta, että sinne ei kannattaisi välttämättä mennä. Fysioterapeutti muistutti, että esimerkiksi palautumisen suhteen kannattaa kuunnella hakukoneen sijaan omaa kehoaan.”

Lapsen saamisen myötä entinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen pääsi testaamaan sote-palveluita käytännössä. Sairaalassa konkretisoitui paitsi hyvä ja edullinen hoito myös korona-ajan haasteet.

”Yksi kätilöistä oli hälytetty töihin opintovapaalta ja toinen eläkkeeltä. Kiireestä huolimatta kaikki ammattilaiset kohtasivat meidät lämmöllä. Olipa meillä mikä tahansa kysymys, saimme apua ja tukea.”

Naisvaltaiset hoiva-alat ovat olleet palkkakuopassa pitkään. Maria kaipaa asiaan ratkaisua.

”Meidän on yhteiskuntana mietittävä, miten voimme nostaa palkkoja ja tukea hoitoalojen työntekijöitä, jotta he jaksavat tukea työssään meitä muita.”

Tulevaisuutta kohti

Tuore äiti suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti. Sisäministerinä hän näki läheltä, miten monella tavoin Suomen turvallisuutta pidetään taustalla yllä, vaikka se ei kansalaisille arjessa näykään.

”Voimme luottaa, että olemme turvassa ja hyvissä käsissä. Ajattelen myös, että ihmiset haluavat toimia, vaikka maailma ahdistaisi. Juuri siten yksilö voi vaikuttaa yhteiskuntaan vaikeinakin aikoina.”

Kesäkuun alkuun asti Maria viettää vielä aikaa kotona tyttärensä kanssa. He aikovat kokeilla ainakin vauvauintia. Lastenlauluissa Marian ja Miikan repertuaariin kuuluvat tällä hetkellä Peppi Pitkätossu, Päivänsäde ja menninkäinen sekä Hämä-hämähäkki. Sanojen kertaus voisi kuitenkin olla Marian mukaan paikallaan.

”Laulamme mieheni kanssa Adalle aina uudelleen samoja säkeistöjä.”

Kun uudenlainen arki aikanaan alkaa, Maria toivoo, että vaativan työn ja perheen yhdistäminen onnistuu myös käytännössä.

”Toivon, että muistan itsekin pyytää apua. Pyrimme rakentamaan Adalle perusturvallisen arjen, jonka päälle on helppo rakentaa kaikki muu.”

Marialle on tärkeää, että tytär pääsee kunnalliseen päiväkotiin ja leikkii samoilla hiekkalaatikoilla kuin muutkin lapset. Perhe käy myös julkisen terveydenhuollon neuvolassa.

”Raskausaikana joku kysyi, eikö minulla olisi ollut varaa mennä yksityiselle. Kyllä, mutta pidän arvokkaana, että saan neuvolajärjestelmästä omakohtaisen kokemuksen vanhempana. Sieltä saadut neuvot ovat tärkeä henkinen tuki. Toivon, ettei Suomessa tapahdu eriytymistä, vaan voimme asua samoilla alueilla ja kohdata toinen toisemme erilaisista elämäntilanteista huolimatta.”

Ministeri ei myöskään ole äitinä immuuni tunteelle, joka on kaikille tuttu jossain muodossa.

”Nyt kun olemme olleet Adan kanssa niin intensiivisesti yhdessä, töihin palatessa tulee varmasti ikävä.”

Mikä on rohkeinta mitä olet tehnyt, Maria Ohisalo?

Hyväksy evästeet

YouTuben videosoitin käyttää evästeitä. Hyväksy evästeet katsoaksesi videon.

Youtube video placeholder

Artikkeli on julkaistu Eevassa 5/2022.

Kommentoi +