Kun en saanut haluamaani työpaikkaa 29-vuotiaana, olin todella pettynyt – myöhemmin opin tärkeän läksyn
Nuorena uskoin olevani valmis kaikkeen – nyt tiedän, että työelämän parhaat vuodet ovat vielä edessä, päätoimittaja Mari Paalosalo-Jussinmäki kirjoittaa.
Lama oli loppunut ja toimituksessa oli vuosien tauon jälkeen auki vakituinen paikka. Minä ja toinen määräaikainen nuori naistoimittaja haimme työtä. Valituksi tuli mies toiselta puolen Suomea.
Olin lohduton. Pakenin puistoon jäätelölle ja valitin minua parikymmentä vuotta vanhemmalle kollegalle, miten väärin oli jättää minut valitsematta. Olen juuri nyt parhaimmillani tässä työssä, narisin.
Olin 29-vuotias.
Ihmettelen vieläkin, miksei työkaveri tallannut jäätelöäni maahan, ravistellut minua raivoisasti ja kertonut, kuinka väärässä olin.
Ihminen oppii uutta koko elämänsä, jos haluaa.
Olin väärässä monessa asiassa, mutta eniten siinä, että olin 29-vuotiaana parhaimmillani missään asiassa. Olin nuijapää, omenankukka, perhosentoukka.
Muu olisikin ollut surullista. Ihminen oppii uutta koko elämänsä, jos haluaa. Itse aloin vasta melkein nelikymppisenä ajatella isommin, luottaa itseeni ja uskaltaa kokeilla uusia tapoja tehdä asioita. Uskon olevani huippukunnossa joskus eläkeiässä.
Innostus, ahkeruus ja kyky katsoa eteenpäin syntyvät asenteesta, eivät kalenterista.
Mitä tapahtuisi, jos työpaikoilla olisi enemmän maahanmuuttajia, neuroepätyypillisiä, vammaisia, nuoria ja vanhoja?
Todella väärin onkin se, että työelämä ei näytä arvostavan yli viisikymppisiä. Työttömien osuus yli viisikymppisten ryhmässä on suurempi kuin muissa ikäluokissa.
Arvostuksen puutteesta kertoo myös yritysten viestintä: nettisivujen ja työpaikkailmoitusten kuvissa moniarvoisuus tarkoittaa erinäköisiä nuoria ihmisiä, ei eri-ikäisiä ihmisiä.
Suomalaiset työpaikat saisivat kaikin mokomin muutenkin vähän avartua. Mitä tapahtuisi, jos työpaikoilla olisi enemmän maahanmuuttajia, neuroepätyypillisiä, vammaisia, nuoria ja vanhoja? Mitä jos se paras rekrytointi ei olekaan 35-vuotias mies, jolla on sama koulutus ja tausta kuin valitsijalla?
Epäilen, että se tekisi hyvää sekä työpaikoille että Suomen taloudelle. Olen varma, että se tekisi meistä kaikista vähän parempia ihmisiä.
Teksti on julkaistu Eevassa 6/2024.
