On olemassa vieraslaji, jota ei ikinä pitäisi päästää bileisiin – onneksi ratkaisu juhlayksinäisyyteen on yksinkertainen
Juhlissa on usein se yksi, joka on juhlissa yksin. Entä jos olisi kaikkien juhlijoiden tehtävä välttää juhlayksinäisyyttä, kysyy päätoimittaja Mari Karsikas pääkirjoituksessaan.
Tiedätkö, kun hyvien juhlien jälkeen on tapana sanoa: ”Oli niin kivaa, etten ottanut yhtään kuvaa!” Niin minäkin sanon, mutta jään aina miettimään, millaisia ovatkaan ne juhlat, joissa kuvia ehtii ottaa. Silloin muistan ne yhdet juhlat, jolloin otin valtavasti kuvia – ja tajusin, miltä tuntuu olla juhlayksinäinen.
Niissä kaukana maaseudulla pidetyissä juhlissa en tuntenut sankaria lukuun ottamatta ketään. Olin juhlayksinäisen karrikatyyri: kännykkä käteen kiinni kasvanut, vessassa meikkiä usein korjaava ja lisää juomaa usein hakeva. Valokuvia otin vähän kaikesta ja en oikein mistään. Tarpeettoman paljon.
Ne juhlat olivat elämäni harvoja hetkiä, jolloin toivoin, että tupakoisin: tupakkapaikalla olisi ollut aina seuraa. Lisäksi toivoin, että olisin tulllut paikalle omalla autolla.
Voisinko juhlien järjestäjänä plaseerata yksin tulevan pöytäseurueeseen, joka ei yleensä ajattele ”me haluttais nyt juhlia vain omalla porukalla”?
Juhlien jälkeen tiesin: juhlayksinäinen on vieraslaji, jota ei pitäisi päästää mihinkään juhliin.
Se olisikin helposti estettävissä! Se vaatisi jokaiselta vain yhteen kysymykseen vastaamista: Jos olisin yksin juhlissa, mitä toivoisin, että muut tekisivät?
Voisinko napata yksin sohvannurkassa istuvan mukaan tanssilattialle? Voisinko juhlien järjestäjänä plaseerata yksin tulevan pöytäseurueeseen, joka ei yleensä ajattele ”me haluttais nyt juhlia vain omalla porukalla”? Voisinko rupatella vessajonossa hetken sen aina yksinäiseltä näyttävän kanssa?
Yksin juhliin menevä voi toki estää mahdollisen yksinäisyyden etukäteen. Joskus apu voi olla lauseissa: ”Keitä muita olet kutsunutkaan juhliisi?” tai jopa ”Haittaisiko, jos ottaisin mukaan avecin?”
Pääkirjoitus on julkaistu Trendissä 09/2023.
