Pitäisikö ottaa kesäkanoja? Tai muuttaa tällaiselle mökille ja katsoa ihanaa järvimaisemaa aamusta toiseen? Entä jos alkaisi pukeutua joka päivä pellavavaatteisiin – voisikohan pellavaa kasvattaa itse?

Kun istuu kesäisenä loma-aamuna rauhassa aamukahvilla, alkaa tulla ideoita. Ja millaisia ideoita! Yllättäviä, radikaaleja, haastavia ja todella sen kuuluisan boksin ulkopuolella olevia.

Kesäminän ideat ovat usein myös arveluttavia. Oikeastiko viljelisin pellavaa ja elisin Koiramäen lasten tarinoita uusiksi? Tuskin. Entä kun kesäminä ajatteli ostaa asunnon aasialaisesta kylästä vuokrattavaksi? Huh. Tai se, kun kesäminä ajatteli kehittää sovelluksen mökkien vuokraamiseen? Onneksi ei.

Kesäminä puhkeaa kukkaan joka loma. Kun hän astuu paikalle, se on varma merkki siitä, että arjen kierrokset ovat laskeneet ja hanskat tippuneet. On tullut tilaa uusille ajatuksille.

Ideat syntyvät kirkkaina ja vahvoina. Parhaimmillaan ne ovat suunnitteluvaiheessa – ideoiden kehittely on hauskaa.

Annan kesäminäni vaalia ideoitaan, sillä kun loman loppu lähestyy, pellavan viljely ei kuulosta enää houkuttelevalta. Kesäminä muistaa myös lapsuudenkodin ankat ja tajuaa, että kanojen kanssa olisi ehkä samankaltaista. Ehkä ei sittenkään.

Joskus kesäminällä on hyviä ideoita. Kahdeksan vuotta sitten se pohti, pitäisikö unohtaa cocktailit terasseilla ja viini-illat niin kuin ihan kokonaan. Olisiko elämä ilman alkoholia raikkaampaa? Kenties olisi muitakin tapoja rentoutua tai juhlia kuin alkoholi. Idea tuntui hyvältä loman jälkeenkin – ja on sitä yhä. Kiitos, kesäminä!

Pääkirjoitus on julkaistu Trendissä 5/23.