Klassisen musiikin sävelet keinuvat kepeinä talven valoa tulvivassa kodissa. Eteisessä vastaan tuleva avokadopuun vihreä jatkuu palmuvehkoissa, peikonlehdissä ja kultaköynnöksissä aina vastapäiseen, seinän kokoiseen ikkunaan ja siitä näkyvään mäntymetsään asti.
Asunnon puhtaanvalkoiset lautaseinät korostavat kasvien vihreää, ja lautalattia lämmittää jalkojen alla.
Moderni talo on arkkitehti Marco Casagranden, hänen toimittajavaimonsa Nikita Wun ja viisivuotiaan Marlonin koti. Poika istuu vaalean sohvan takana leikkeihinsä keskittyneenä.
”Marlon tykkää kuunnella klassista musiikkia ja istuu tuossa usein leikkimässä”, Marco Casagrande sanoo lempeästi.
"Luonnostelin rakennuspiirustukset lumeen"
Raaseporiin, Karjaan keskustan liepeille viisi vuotta sitten noussut ainutlaatuinen talo sijaitsee Marcon vanhempien Anneli ja Mario Casagranden naapurissa.
”Ajatus omasta kodista täällä Karjaalla lähti viisaan äitini ideasta. Hän alkoi jutella perheen isosta tontista ja osoitti minulle pihan vanhaa puuvajaa.”
Marco näki paikalla vain pienen liiterin. Mielessä kävi kysymys, miten ihmeessä paikalle voisi rakentaa talon. Arkkitehtina hän alkoi kuitenkin pohtia ajatusta.
”Lopullinen päätös tehtiin siten, että kävelin ulkona lumessa ja luonnostelin piirustukset suoraan tontille.”
Marco pyysi vielä vaimonsa Nikita Wun ja isommat lapsensa, Olivian ja Lukaksen, katsomaan lumeen suunniteltuja piirustuksia.
”He näkivät, mihin tulee kylpyhuone ja missä on keittiö. Kyllä me tässä voimme asua, lapset ja vaimoni päättivät. Ja niin talo rakennettiin.”
Kekseliäitä sisustusratkaisuja
Marco Casagranden perheelleen suunnittelema koti koostuu 140 neliön kokoisesta yhtenäisestä tilasta, joka muistuttaa entisajan pirttiä tai tupaa. Talon ratkaisut ovat muutenkin kekseliäitä.
Lattioissa on tasoeroja, ja osa seinistä ja katoista on vinoja. Eteisen ja yhdistetyn työ- ja makuuhuoneen jälkeen talo laajenee ja kasvaa korkeutta. Avoin tila päättyy isoon lasiseinään.
Väliin jäävät kylpyhuone, keittiö, oleskelunurkkaus sekä kirjojen ja pianon valtakunta ruokaryhmineen.
Komerot on kätketty seinien suojaan, tyylikkäiden, osin peilipintaisten liukuovien taakse.
Tilaa on myös Marlonin sisaruksille. Marlon ja Lukas jakavat kirjahyllyn vierestä erilliseksi tilaksi avautuvan makuuhuoneen. Olivialla on oma soppensa keittiön ylle rakennetulla parvella, jonne noustaan tikkaita pitkin vanhempien makuu- ja työtilasta.
"Talomme on kuin instrumentti"
Kotiin asennettiin maalämpö. Lisälämpöä ja tunnelmaa antavat pönttöuuni ja grafiitinmustista tiilistä rakennettu takka. Se syntyi paikallisen muurarin taitavissa käsissä.
Talon rakennusmateriaalit ovat suomalaista mäntyä ja kuusta. Muovia rakenteissa ei käytetty lainkaan. Kaikki eristeet ovat hengittävää puukuitua, siksi kodin sisäilma pysyy raikkaana.
”Luonto on virittänyt talomme, se on kuin instrumentti – muutenhan tämä olisi vain laatikko”, Marco toteaa.
Rakennusvaiheessa kalliota ei räjäytetty, vaan talo muotoutui sen päälle. Tontilta kaadettiin vain yksi mäntypuu.
”Siitä hyvityksenä kotiin asennettiin rivi kattoikkunoita, joista puiden latvat katsovat sisään – ne ovat siten läsnä”, Marco selittää.
Kaadetusta männystä hän teki klapeja. Ne ovat muistona takan vieressä.
Avioparin yhteinen laboratorio
Sauna on yhteinen Marcon vanhempien kanssa. Se sijaitsee vanhempien kodin alakerrassa.
”Saunapolku menee tuolla”, Marco osoittaa lumeen muotoutunutta väylää makuuhuoneen pyöreästä ikkunasta.
Niin, nuo pyöreät ikkunat, venettä muistuttava pirtin muoto ja talon nimi, Apelle? Mikä olikaan se loru, ja millainen matka ennen tämän kodin pystyttämistä on tehty?
Marco Casagrande pyörittää yhdessä vaimonsa Nikitan kanssa kansainvälistä ympäristö- ja arkkitehtitoimistoa, Casagrande Laboratorya.
Yrityksessä työskentelee kymmenen ihmistä, ja projekteja on reippaasti yli kymmenessä maassa. Marcon asiantuntemus on vienyt häntä luennoimaan ympäri maailmaa. Nykyään hän opettaa professorina Norjan Bergenissä.
Pariskunnalla on laboratorio myös Nikitan kotimaassa, Taiwanissa. Siellä tutkitaan muun muassa ympäristöä huomioivaa rakentamista.
"Ei se ole talo, se on vene"
Vision Karjaan-kodista Marco sai alun perin juuri Taiwanissa. Siellä hän rakensi maanviljelijäpariskunnalle puisen talon. Saman idean hän toisti, hieman muunneltuna, sukunsa tontilla.
Marcon isoisä Vittorio Casagrande opetti pojanpojalleen aikoinaan italiankielisiä loruja. Yksi niistä, Apelle, figlio di Apollo (Apelle, Apollon poika), jäi arkkitehdin alitajuntaan pysyvästi.
Lorun nimestä syntyi nimitys Karjaan-kodille. Apollo taas toi Marcon mieleen samannimisen perhosen.
”Talon valkoinen väri viittaa apolloperhosen samanvärisiin siipiin, joita koristavat pyöreät täplät. Niistä syntyi ajatus pyöreistä ikkunoista”, Marco Casagrande kertoo.
Kertomus talon venettä muistuttavasta muodosta liittyy talon rakentajakaksikkoon.
”Tammisaarelaiset Jens ja Ingolf istuivat tontilla ja polttivat tupakkaa talopiirustuksia silmäillen. Kysyin, osaatteko tehdä tuollaisen talon. He totesivat, ettei se ole talo. ’Tämä on vene, ja kyllä me osaamme niitä rakentaa’.”
Juttu on julkaistu Eevan numerossa 3/2018.
