Otan tämän lomana. Firmalla menee hyvin. Ei mitään hätää. Manageri Peppi Puljujärvi rauhoittelee itseään, kun taas yksi tapahtuma perutaan. On kevät 2020, eikä kukaan vielä osaa kuvitella, mitä koronarajoitukset tulevat tarkoittamaan.

Hän yliviivaa kalenteriaan tapahtuma kerrallaan. Ensin yksittäiset klubikeikat, sitten kiertueet ja lopulta festivaalit – tapahtumat, joista normaalisti kertyy suurin osa koko vuoden tuloista. Kun Ruisrock perutaan, pääsee jo itku.

Se ”loma” on kestänyt nyt 15 kuukautta ja vienyt mennessään 70 prosenttia Puljujärven tuloista. Hän on menettänyt yli satatuhatta euroa. Lomailun sijaan hän on tehnyt valtavasti töitä, joista ei peruuntumisten vuoksi ole kuitenkaan tullut laskutettavaa. Festareita on peruttu tältäkin kesältä.

”Tätä ennen minulla oli paljon töitä sekä hyvät tulot. Kun ne loppuivat, tuntui kuin minulta olisi viety perusturva pois”, Puljujärvi kertoo.

Rahasta tuli turvan symboli jo varhain. Lapsuudenkodissa sitä ei juuri ollut, ja kaikki vähä kului vanhempien päihteisiin. Silloin tällöin Puljujärvi varasti rahaa äidiltään, jotta sai ostettua jäätelön tai muuta pientä.

”Taistelin lapsena perusasioista, kuten rahasta ja ruuasta. Suhteeni rahaan on aina ollut voimakas, ja se on tuonut minulle turvaa”, hän kertoo.

Hänellä ei ollut ketään, joka olisi maksanut autokoulua tai kerännyt rahaa 18-vuotislahjaksi.

”Olen tehnyt paljon töitä 13-vuotiaasta lähtien. Se on ollut minun tapani huolehtia itsestäni.”

Kun hän myöhemmin parisuhteessa näki entisen kumppaninsa elävän yli varojensa ja ajautuvan ongelmiin, hän päätti, ettei paha päivä pääsisi yllättämään häntä.

”Halusin rakentaa itselleni elämän, jossa en olisi taloudellisesti riippuvainen muista. Päätin opetella säästämään, vaikka se oli aina ollut minulle vaikeaa”, Puljujärvi sanoo.

Hän avasi säästötilin, paiski töitä ja alkoi haaveilla.

Ikioma paikka luonnon äärellä. Värikkäistä astioista notkuvat keittiönkaapit. Jossain kaukana kaikuva kaulushaikaran humina. Oma mökki oli unelma, jota varten Puljujärvi säästi tunnollisesti usean vuoden ajan. Kaiken piti olla valmista. Rahat oli kasassa, ensimmäiset astiat ostettu ja vain unelmien mökki odotti vielä löytymistään.

Mutta paha päivä ehti ensin.

”Mökkiunelmasta luopuminen teki kipeää, mutta onneksi minulla oli säästöjä sitä varten. Minua helpotti tietää, että niillä pärjäisin jonkin aikaa. En kuitenkaan uskonut, että olisin edelleen tässä tilanteessa”, Puljujärvi sanoo.

Nyt mökkirahat ovat kuluneet elämiseen ja luottokortit ovat olleet tapissa jo pitkään. Ympärillä Suomen arvostetuimmat muusikot ovat myyneet soittimiaan saadakseen rahaa. Muutos alalla on ollut niin valtava, että välillä on tuntunut kuin eläisi piilokamerassa.

”Olin nähnyt valtavasti vaivaa saavuttaakseni hyvän tulotason ja yhtäkkiä taistelen siitä, onko minulla oikeus työttömyysturvaan. Se tuntuu absurdilta”, Puljujärvi huokaa.

Hänet palkittiin hiljattain Vuoden managerina, ja häntä pidetään huippukiinnostavalla alalla työskentelevänä voimanaisena. Hän on oppinut, ettei menestys suojaa vaan elämä voi yllättää kenet vain.

”Jos voin olla avuksi muille puhumalla raha-asioistani avoimesti, totta kai teen sen. Oli kyse sitten palkasta tai tulojen menetyksestä.”

Puljujärven mielestä rahapuheessa täytyy silti säilyttää tilannetaju.

”Suomalaiset valittavat kroonisesti rahan puutteesta, vaikka samaan aikaan sitä makaa säästötileillä ja sijoituksissa. On syytä miettiä, onko rahasta valittaminen kohtuullista, jos kaverilla on huoli siitä, mistä saa koottua seuraavan kuun vuokrarahat”, Puljujärvi huomauttaa.

Hänellä on ehdotus, miten rahapuhetta uudistetaan.

”Valittamisen sijaan voisi jakaa tietoa esimerkiksi säästämisestä ja sijoittamisesta ja puhua palkka-asioista avoimesti. Minun mielestäni on ainakin inspiroivaa kuulla ystävistäni, jotka ovat jo nuorena alkaneet sijoittaa ja nyt lähestyvät asuntolainojen loppuunmaksamista. Siitä tulee itsellekin olo, että minäkin haluan, mutta se ei perustu kateuteen tai kilpailuun.”

Pakollinen pysähtyminen on opettanut paljon. Huomio on myös siirtynyt entistä enemmän itseen ja läheisiin. Prioriteetit ovat menneet uusiksi.

”Kaikesta huolimatta voin nyt paremmin kuin ennen koronaa. Olen keskittynyt hyvinvointiini ja ymmärtänyt, että ollakseni vuoden manageri, minun ei tarvitse uhrata enää itseäni tai ihmissuhteitani.”

Myös ajatukset rahasta ovat muuttuneet. Aiemmin Puljujärvi teki impulsiivisia ostoksia ja shoppaili. Rahaa paloi myös matkusteluun, sillä Puljujärvi uskoi, ettei pystyisi palautumaan ilman totaalisia irtiottoja.

Jatkossa hän haluaa satsata jaksamiseen, jotta voisi hyvin myös ilman nollaavia lomareissuja.

”Olen ymmärtänyt pärjääväni vähemmällä. Ennen ostin kaiken uutena, mutta nyt ostan muun muassa vaatteita, huonekaluja ja astioita käytettynä sekä harkitsen ostosten tekemistä huolellisesti.”

Tästä hän aikoo pitää kiinni myös jatkossa.

”Haluan käyttää rahaa jatkossa fiksummin. Aloitan säästämisen taas heti, kun siihen on mahdollisuus. Haluan rakentaa itselleni turvaverkon, joka ottaa vastaan, jos pudotus taas joskus tulee”, Puljujärvi sanoo.

Säästöjen kerryttäminen tyhjästä tuntuu työläältä, mutta ajatus kesäpaikasta lämmittää mieltä edelleen. Senkin aika tulee.

”Ja sitten siellä on upea kokoelma huolella valittuja second hand -astioita”, Puljujärvi sanoo ja naurahtaa.

Juttu on julkaistu aiemmin Trendissä.