Psykoterapeutti Maaret Kallion elämä on kiireisempää kuin koskaan. Silti hänen olemuksensa on lempeä ja rauhallinen. Hän on yhtä keskittyneesti läsnä kuin kohdatessaan potilaitaan, jolloin terapeutin huomio ei saa herpaantua.
Maaretin kalenteri kertoo, että hän ei voi enää ottaa uusia potilaita, ja luennot vievät häntä eri puolille Suomea. Hänen ajatuksensa kiinnostavat.
Maaret kirjoittaa blogia ja kolumneja, ja on ollut mukana television Ensitreffit alttarilla -sarjassa, jossa hän on valmentanut rakkautta etsiviä pareja. Yhden illan juttu -sarjassa Maaret puolestaan sukelsi tunnettujen suomalaisten sielunmaisemaan.
Tositelevisiosarjojen osallistujat ovat hänen mielestään hyviä esimerkkejä siitä, että jokainen meistä on pintansa alla ihan tavallinen ihminen, joka kaipaa täsmälleen samoja asioita: tulla rakastetuksi ja saada rakastaa.
”Tärkein syy julkisille esiintymisilleni on vaikuttamistyö. Aivan kuten Lujasti lempeä -blogissani, myös televisio-ohjelmissa saan mahdollisuuden puhua tärkeistä asioista kansalle, ei vain asiantuntijoiden kesken tiedon norsunluutorneissa”, Maaret sanoo.
Itsehoito-oppaat ovat valheellisia
Maaret Kallion kirjoituksilla on taipumus levitä sosiaalisessa mediassa kulovalkean lailla. Hänellä, 41-vuotiaalla kahden lapsen äidillä, on kyky pukea sanoiksi juuri se arki ja ne kokemukset, jotka ovat suurelle osalle meistä tuttuja.
Yksi suosituimmista teksteistä on ollut kirjoitus reippaan tytön syndroomasta. Se on tavoittanut lähes 300 000 lukijaa.
”Kirjoitus kosketti erityisesti naisia, joiden on ollut pakko oppia pärjäämään. Kolumnissa kuvattu reipas tyttö sulkee itsensä vaatimusten vankilaan, jolloin toisilla ei ole edes mahdollisuutta auttaa”, Maaret kertoo.
”Suomessa on paljon vahvoja ja kestäviä naisia, jotka kaipaisivat sitä, ettei heihin loputtomasti tukeuduttaisi ja oletettaisi heidän aina jaksavan. Vaikka pärjääminen ja reippaus ovat hyviä ominaisuuksia, ne jättävät myös herkästi yksin ja etäälle toisista ihmisistä.”
Maaret pitää kirjoitustensa suosiota merkkinä siitä, että nykyarvojen kyseenalaistamiselle on suuri kysyntä, vaikkei se yleisessä keskustelussa näykään. Hän ei koe voivansa kirjoittaa muusta kuin siitä, minkä näkee aidoksi, viisaaksi ja arvokkaaksi.
”Pitää kirjoittaa niin, että vähän pelottaa.”
Maaret Kallion seesteisen kuoren alla on vimmaista kapinamieltä. Riittävän hyvä elämä on yksi hänen keskeisiä ajatuksiaan. Siitä hän puhuu intohimoisesti ja väsymättä.
”Aikaamme hallitsee outo ajattelu: itsehoito-oppaiden gurut neuvovat ihmistä tekemään itse itsestään paremman ja selviytymään kaikesta, eikä mikään saisi tuntua missään”, Maaret sanoo.
”Se on ylivirittynyttä ihmisyyttä, joka unohtaa, että ihmisellä on rajansa. Ei ole superihmisiä eikä minkäänlaista superelämää. On vain haavoittuvaisia ihmisiä, jotka tekevät elämässä virheitä.”
Sovussa haavojen kanssa
Kannamme mukanamme myös painolasteja menneisyydestä. Esimerkiksi rankat lapsuudenkokemukset vaikuttavat ihmiseen läpi elämän. Vaikka taustalla ei olisikaan sysimustia traumoja, kuten väkivaltaa tai päihdeongelmia, voivat lapsuuden harmaat sävyt ahdistaa tai masentaa aikuisena.
”Yllättävän monella on esimerkiksi kokemuksia siitä, että äiti tai isä on ollut tunnetasolla etäinen. Moni lapsi joutuu olemaan liian aikaisin reipas ja itsenäinen.”
Työssään Maaret näkee ihmisen kestävyyden, sen, kuinka uskomattomistakin vastoinkäymisistä voi toipua ja päästä eteenpäin.
Kestävyyden rinnalla hän näkee ihmisen rajallisuuden: kaikkea rikki mennyttä ei voi korjata. Olennaisempaa onkin elää sovussa haavojen ja säröjen kanssa, kuin koettaa päästä niistä eroon.
”Ajattelen niin, ettei kaikesta edes voi toipua. Sekin tuntuu olevan tämän päivän ajattelun vastaista. Kriisipsykologi Salli Saari on hienosti määritellyt, että sitten ollaan hyvällä tiellä, kun ihminen voi suhtautua kokemuksiinsa levollisesti. Silloin pahat asiat eivät enää ota valtaansa. Niissä voi käydä, ne voivat koskettaa ja liikuttaa, mutta niistä voi tulla myös pois.”
“Kriisit ja kärsimys kuuluvat elämään”
Minulla on tosi paha olla. Toimin vanhempana toistuvasti väärin. Parisuhteessa menee tosi huonosti.
Matka kohti riittävän hyvää elämää voi alkaa vaikka näistä lauseista, tilanteen hyväksymisestä.
Se tarkoittaa tosiasioille antautumista, ei sitä, että niistä pitäisi oppia pitämään. Tilanteeseen saa ohjakset vain hyväksymällä, että tämä kipu tai pimeys saa olla minussa.
”Jostakin syystä mieleen luodaan odotuksia täydellisestä toipumisesta, vaikka kehoon ei sellaista liity. Minulta on toinen jalka leikattu kolme kertaa, joten en oleta, että se olisi terveen jalan veroinen”, Maaret sanoo.
”Jalkaani on korjattu ja kuntoutettu, mutta tietyt heikkoudet ovat jääneet. Voin kuitenkin elää sen kanssa ihan hyvää elämää. Samoin mielenkään ei tarvitse korjaantua täysin ennalleen.”
Pyrkimys täydellisyyteen kertoo kyvyttömyydestä olla sinut ihmisyyteen kuuluvan pienuuden ja särkyvyyden kanssa.
”Voi kuulostaa tylyltä, mutta elämä on kärsimystä ja kriisistä toiseen menemistä. Siihen kuuluvat negatiiviset tunteet.”
Tasapainoisen ihmisen tunnusmerkkejä on kyky olla epätasapainoinen. Tasapainoinen ihminen sietää taipumisen ja muuttumisen. Hän pystyy antautumaan ilolle, mutta hyväksyy myös surun.
“Kaikki ei ole aina itsestä kiinni”
Maaret Kallio vieroksuu aikaamme – ja ehkä myös suomalaisuuteen – liittyvää harhaluuloa, jonka mukaan ihmisen pitäisi yksin nuolla haavansa ja saada itsensä kuntoon. Hänestä on esimerkiksi täysin outo ajatus, että uuteen parisuhteeseen voisi mennä vasta, kun siihen on täysin valmis ja tasapainossa itsensä kanssa.
Ihminen kasvaa ja korjautuu nimenomaan ihmissuhteissa. Jos on parikin syvää ihmissuhdetta, on jo paljon eväitä riittävän hyvään elämään.
”Tietysti on asioita, joille voi tehdä paljonkin itse, mutta vallalla on näkemys, jonka mukaan kaikki olisi aina itsestä kiinni. Se on kauhean ankaraa puhetta. Jos itsellä on vahvat taustat ja hyvä paikka puhua, niin helppohan niin on toki sanoa.”
Ihmismieli synkkine sävyineen on kiehtonut Maaret Kalliota lapsesta saakka.
”Olen halunnut ymmärtää paremmin omaa kummallista mieltäni ja näkemiäni ihmissuhteita. Usein ihmiset ilmaisevat jotain ihan toista, mitä sisimmässään haluavat. Olen aina ollut tarkka havainnoimaan ympäristöäni, ja minulle on ollut tärkeää ymmärtää myös ihmisten ikävää käytöstä.”
Ihmismielen opiskelu on auttanut ymmärtämään, että järjettömänkin käytöksen takana on aina mieli, jokin syy ja juuri. Maaret kokee psykoterapian olevan syvällisyydessään hänelle ainoa oikea suunta, vaikka hänellä on kolme muutakin alan tutkintoa.
Kohti vapautta, irti syyllisyydestä
Kesällä 2015 Maaret ryhtyi kokopäiväiseksi yrittäjäksi työskenneltyään vuosikymmenen erityisasiantuntijana Väestöliitossa.
”Mietin päätöstä kauan, aktiivisesti ainakin pari vuotta”, hän kertoo.
”Yrittäjyys on kiehtova yhdistelmä vastuuta ja vapautta, enkä ole katunut hetkeäkään. Yrittäjän vapaus on minulle sitä, että voin käynnistää päivän koululaisteni tahdissa eikä ole pakko sännätä heti aamusta palavereihin. Yrittäjän vastuuta taas ei palkkatyössä tule edes ajatelleeksi. Saa jättää hyvästit työterveyshuollolle ja palkallisille vuosilomille.”
Epätäydellisyyden ja riittävän hyvän elämän teemoista Maaret Kallio puhuu myös siksi, että niiden myötä ammattilaisenkin on helpompi elää niin kuin opettaa. Myös hän on elämässään joutunut sopeutumaan isoihin, kipeisiin asioihin.
Maaret uskoo, että kaikilla ihmismieltä opiskelemaan lähteneillä on säröjä ja vaikeita kokemuksia koulurepussaan.
”Psykoterapeutti käy ensin läpi pitkän oman terapian, sillä vastaanotolla on tärkeä pysyä asiakkaan mielessä, ei hukkua omaansa. Työnohjauksessa on onneksi mahdollisuus olla auki yksityishenkilönä. Siellä voin ääneen pohtia, miksi joku tietty asia vaikuttaa minussa näin. Ammattilaisen on osattava tunnistaa, milloin tarvitsee apua itselleen.”
Taistelu valtavirtaa, täydellisyyden vaadetta, vastaan ei aina ole helppoa Maaretillekaan. Myös hän myöntää jäävänsä toisinaan jumiin syyllisyyden, häpeän tai riittämättömyyden tunteisiin.
”Inhimillisinä tunteina niistä ei oikeastaan edes voi päästä eroon, mutta koetan tulla toimeen niiden kanssa.”
Juttu on julkaistu Eevan numerossa 5/2016. Artikkelia on sen jälkeen päivitetty.
