Leena Parkkisen uusin romaani Neiti Steinin keittäjätär kertoo Gertude Steinista, tämän puolisosta Alice B. Toklasista ja heidän suomalaisesta palvelijastaan, jolla on salaisuus.

Eevan kirjaklubin 20 kysymykseen Leena vastasi näin:

Mikä kirja kaikkien pitäisi lukea? Jonathan Safran Foerin Eläinten syömisestä. Se kertoo teollisesta eläintuotannosta. Jokaisen kannattaisi miettiä, millaisia eettisiä valintoja tekee ruuan kanssa.

Minkä taidon haluaisit osata? Puhua sujuvaa ranskaa. Siskoni opetti Sorbonnen yliopistossa, ja vaikka olen viettänyt pitkiä aikoja hänen luonaan, pärjään ranskallani pärjää juuri ja juuri kaupassa.

Mitä pelkäät? Sotaa. Läheisten sairastumista.

Mihin tuhlaat? Ruokaan ja lankoihin. Kudon paljon villasukkia.

Mikä on lempiäänesi? Ehkä se, kun lapsi nukahtaa ja hengittää rauhallisesti. Tai kun mieheni keittää kahvia ja laulaa bel cantoa.

Millaisessa tilanteessa valehtelet? Viimeksi valehtelin, kun lapselta irtosi hammas. Minä haluaisin vielä pitää hammaskeijun, mutta lapsen paras kaveri on alkanut kyseenalaistaa sen olemassaolon.

Kuka muuttanut elämäsi? Lapseni. Sain lapsen yksin, ja hänen syntymänsä oli iso konkreettinen muutos elämässä.

Mitä sanaa tai lausetta käytät liikaa? Erilaisia täytesanoja. Ajattelen hitaasti ja täytän puhetta niinkuilla.

Jos saisit muuttaa yhden asian itsessäsi, mikä se olisi? Olisin kärsivällisempi. Kun lapsi ei halua laittaa kurahousuja jalkaan, jossain sisälläni alkaa kiristää. Toivon, että olisi helpompaa pysyä rauhallisena.

Mitä pidät suurimpana saavutuksenasi? Varmaan sitä, että sain tyttäreni yksin. Olimme kolme vuotta ihan kahdestaan. Se oli raskasta ja ihanaa monella tavalla. Sain paljon tukea läheisiltä, mutta elin monta vuotta aika sumussa. Mutta tyttäreni on monella tavalla ihmeellisin asia, jonka olen koskaan kokenut.

Mikä on arvokkain omaisuutesi? Olen hirveän ylpeä siitä, että olen yksinhuoltajana ja taiteilijana pystynyt hommaamaan Helsingistä perheasunnon.

Jos saisit olla joku muu yhden päivän ajan, kuka olisit? Muumimamma vaikuttaa hyvin onnelliselta ja tasapainoiselta ihmiseltä.

Mistä toivot, että sinut on muistetaan kuolemasi jälkeen? Haluaisin olla hyvä ystävä ja hyvä äiti. Tai en ainakaan kovin epäonnistunut.

Mikä on paras tekemäsi päätös? Oli hyvä juttu jäädä vapaaksi kirjailijaksi ja kirjoittaa romaani. Oli hyvä juttu saada lapsi yksin. Oli hyvä juttu päättää vuokrata kesäasunto Paraisilta. Minulla on ollut hyvä tuuri, isot päätökset ovat menneet hyvin.

Mikä on lempipaikkasi maailmassa? Sänkyni kesäasunnolla Paraisilla.

Mikä on hyödyllisin rutiinisi? Olen keski-ikäinen ja sanon jooga. Käyn kerran viikossa tunnilla ja yritän lisäksi joogata kotona joka päivä.

Minkä neuvon antaisit nuoremmalle itsellesi? Ei pidä huolehtia niin paljon. Olin hirveän stressaantunut kaikesta, mutta loppujen lopuksi kaikki on mennyt ihan hyvin.

Mitä olet oppinut rakkaudesta? Että sitä on tosi monenlaista. Margaret Atwood on sanonut, että meillä pitäisi olla yhtä monta sanaa rakkaudesta kuin inuiiteilla on sanoja lumesta.

Minkä suhteen muutit viimeksi mieltäsi? Muutan mieltäni kauhean usein, ihan koko ajan. Kun tulee uutta tietoa, fiksu ihminen yrittää toimia sen mukaisesti.

Mikä herättää sinussa toivoa? Kukkasipulit. Istutan tänäkin vuonna paljon narsisseja ja vähän tulppaaneja ja toivon, että kauriit eivät syö kaikkea. Joka vuosi ne syövät, mutta toivoa on niin kauan kuin on kukkasipuleita. Puutarhan hoitaminen on tietyllä tavalla ylin optimismin muoto.

Artikkeli on julkaistu Eevan numerossa 12/2022.