Suomalaisittain tuttu ilmiö, kylmä, voi tuoda avun sameaan ihoon, silmäpusseihin ja muihin ikääntyvän ihon pulmiin.
Siksi tuntuu hieman nurinkuriselta, että kylmä on lyönyt läpi nopeammin muualla Euroopassa kuin täällä. Etenkin ranskalaiset ovat innostuneet hoidoista, kertoo Cryo 21 -laitteiden maahantuoja ja kouluttaja Ulla Cederberg.
Pakkasilma ei varsinaisesti helli ihoa. Mitä hyvää kylmästä sitten voi olla?
Paljonkin, Cederberg sanoo.
– Kylmäkäsittely kiinteyttää, kirkastaa ja kohottaa ihoa. Lisäksi se rauhoittaa ihoa ja tasapainottaa talintuotantoa.
Cederbergin mukaan ero pakkassäässä samoiluun on se, että hoidoissa kylmä ohjataan syvälle kudoksiin ja hoidon tekijä kontrolloi koko ajan, ettei iho kylmety liikaa. Iho myös suojataan erikoisvoiteella.
Vipinää verenkiertoon
Kylmähoidon kaunistava vaikutus perustuu juuri siihen, että se vaikuttaa ihon syvimpään kerrokseen eli verinahkaan asti.
Kun verinahka jäähtyy, sidekudoksen solujen toiminta vilkastuu, mikä lisää kollageenin, elastiinin ja hyaluronihapon tuotantoa. Sen ansiosta verinahka tiivistyy ja esimerkiksi leukalinjan voi saada taas kohoamaan.
Kun mikroverenkierto paranee, ravinteet ja happi kulkeutuvat ihoon aiempaa tehokkaammin ja vastaavasti kuona-aineet poistuvat sutjakammin. Se voi rauhoittaa aknea ja muita ihotulehduksia.
– Verenkierron aktivoituminen antaa potkua myös lymfa- eli nestekierrolle ja auttaa madaltamaan silmäpusseja.
Cederberg sanoo, että kylmä voi tepsiä jopa kipeisiin selluliittipahkuroihin.
– Selluliitti vaatii monta hoitoa, ja alussa arkojen reisien myllääminen voi tuntua tuskalliselta. Kivun pitäisi kuitenkin hävitä, kun takana on useampi käsittely.
Toisin kuin voisi kuvitella, kylmähoidot sopivat myös herkälle ja couperosa-iholle, mutta kylmäallergiasta kärsiville niitä ei suositella.
Kylmähierontaa ei myöskään tehdä iholle, johon on pistetty vuoden sisällä Botoxia, sillä aine voi lähteä kylmän vaikutuksesta liikkeelle. Hyaluronihappo tai muut täyteaineet eivät ole hoidon este.
Naamari päähän ja vuorille
Vilukissaa ajatuskin kylmästä hirvittää, mutta hoitojen lämpötilat vaihtelevat.
Jäätävin on huippukylmä. Suomalaisyritys CTN on kehittänyt Cryomask-kasvonaamarin, jonka jäähdytysteho vastaa jopa 80 asteen pakkasta. Naamaria pidetään kaksi minuuttia, ja sitä käytetään usein kasvohoidon tai plastiikkakirurgisten ja pistoshoitojen jälkeen. Kylmä nimittäin laskee turvotusta ja lievittää kipuja. Sinivalo tehostaa sen antibakteerista vaikutusta.
Kokemus on villi: naamari päässä olo on kuin seisoisi vuorella kasvot hyytävään pohjoistuuleen päin. Kaksi minuuttia hurahtaa pian, mutta yhtään pidempään naamaria ei tekisi mieli pitää kasvoilla.
Hoitoa voidaan tehostaa käsittelemällä hoitopäällä ihoa pieni alue kerrallaan. Tällöin ihon pinta laskee nopeasti alle neljän asteen ja syntyy termosokki, joka herättää ihon hoitamaan itse itseään.
Yhden hoitokerran jälkeen silmäpussit näyttävät hiukan laskeneen.
Cederbergin edustamat Cryo 21 -hoidot ovat taas kuin kylmähierontoja. Niissä lämpötila on maltillisen kylmä ja vaihtelee +17 asteesta –10 asteeseen riippuen hoitoalueesta ja asiakkaan herkkyydestä.
Kylmähieronta tuntuu siltä kuin ihoa hierottaisiin pakastimesta otetulla lusikalla. Hoito tuntuu rentouttavalta eikä yhtään epämiellyttävältä. Jälkikäteen viluttaa ja janottaa: nesteet ovat ainakin lähteneet liikkeelle.
Kylmällä on perinteisesti hoidettu lihas- ja nivelkipuja. Kasvojen käsittelystä voi olla muutakin iloa kuin pirteämpi ilme.
– Hoidoilla on kasvolihaksia rentouttava vaikutus. Norjassa kylmälaitteita hyödynnetään myös migreenin hoidossa.
Cryo 21 -kasvohoito maksaa 125 euroa/tunti. X°Cryo-naamarihoito maksaa 15–50 euroa riippuen hoidon sisällöstä. Molempia suositellaan ottamaan 3–5 kerran sarja, jotta niistä saa parhaan tehon.
Jäähdyttele kotikonstein
Mitä sinä haluat kysyä? Meilaa kysymyksesi osoitteeseen kt@a-lehdet.fi. Kirjoita aihekenttään Hyvä kysymys.
