Helsinkiläinen kuvataiteilija Rauha Mäkilä, 43, työskentelee mieluiten hiljaisuudessa. Hänen näyttelynsä Momo on esillä Ars Novassa Turussa. Helsinki Contemporaryssa häneltä avautuu 18.5 näyttely Tara.

Ars Novassa Turussa on esillä maalauksiasi vuosilta 2013–2023. Mitä se sinulle merkitsee?

”On mielenkiintoista päästä näkemään teokset yhdessä ja palata myös vanhojen maalausten pariin. Näyttely sekoittaa aiemmin mieltämäni teoskokonaisuudet yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi.

Museon näyttelytila on herkullinen. Ikkunoista avautuu kaunis maisema, ja huoneissa on kivoja yksityiskohtia: marmoria ja näkymä uima-altaalle.”

Mitkä aiheet puhuttelevat sinua nyt? ”Aistin ajan henkeä oman kokemuspiirini – arjen ja perheenjäsenten – kautta. Toivottavasti ne nousevat sitä kautta myös yleisemmälle, asioita pohtivalle tasolle. Viime vuosina elämä on pyörinyt pienessä piirissä. Olisi ollut keinotekoista lähteä hakemaan jotain ihan uutta.

Helsinki Contemporaryn näyttelyssä on esillä uudempia maalauksiani. Olen haastanut itseäni vaihtamalla tekniikkaa akryylista öljymaaliin.”

Miten tekniikanvaihto on muuttanut työtäsi?

”Se on muuttanut väriskaalaani astetta tummemmaksi. Lisäksi akryylimaali kuivuu nopeasti: pitää työskennellä reippaalla tahdilla ja tehdä nopeita päätöksiä. Öljyn kanssa prosessi pitkittyy ja muotoutuu pidempään.

Akryyleillä keskityn maalaamaan yhtä teosta kerrallaan, mutta öljyväreillä maalatessani saatan työstää 3–4 teosta yhtä aikaa. Se on iso hyppy minulle.”

Soiko musiikki yhä maalatessasi?

”Ennen saatoin soittaa yhtä levyä viikkotolkulla. Pääsin musiikin avulla kiinni edellisen päivän työhön. Nykyään teen töitä enemmän hiljaisuudessa. Joskus kuuntelen podcastia tai faktapohjaista äänikirjaa. Nykymaailma tuputtaa niin paljon asioita, että välillä pitää saada hiljaisuutta ja karsia ärsykkeitä.”

Juttu on ilmestynyt Eevassa 5/2023