Kristiina Halkola taisteli Jörn Donnerin väärinkäytöstä vastaan – seuraukset olivat järkyttävät: ”Tiesin, että menetän työt ja maineen”
Kristiina Halkola ei suostunut hänelle annettuun seksisymbolin leimaan, ja se katkaisi hänen elokuvauransa.
Ikoninen näyttelijä Kristiina Halkola täyttää kesäkuussa 80 vuotta.
”Aktiivinen osallisuus on ollut minulle aina tärkeää. Vaikeinta on tottua siihen, että olen nykyään kaikessa hitaampi. Olen ollut koko elämäni häsläri ja tehnyt samaan aikaan viittä asiaa vauhdilla. Nyt opettelen, että yksi asia päivässä riittää.”
Kun Kristiina oli Teatterikoulussa ensimmäisellä vuosikurssilla, hän pääsi avustajaksi Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterin (nykyisin Helsingin kaupunginteatteri) näytelmään Laulu valkoiselle miehelle. Esityksissä avustajat odottivat vuoroaan verhojen takana, ja silloin jotkut mieskollegat kourivat naisia.
”Kerran yksi jätkä kävi takaa kiinni rintoihini. Tönäisin hänet pois, sitten piti mennä lavalle. Kun pääsin lämpiöön, aloin itkeä ja sanoin, etten jaksa sellaista käytöstä. Mies pyyteli nolona anteeksi.”
Alalla vallitsi seksistinen ja patriarkaalinen ajattelumaailma.
Mikko Niskasen ohjaama Käpy selän alla kertoo telttaretkelle lähtevistä kaupunkilaisnuorista ja teki julkkiksia neljästä pääosanäyttelijästä: Kristiinasta, Eero Melasniemestä, Kirsti Wallasvaarasta ja Pekka Autiovuoresta.
Elokuvan yhdessä kohtauksessa Kristiinan roolihahmo raivoaa alushoususillaan. Kohtaus tuntui hänestä motivoidulta, sillä hahmo oli päissään ja mustasukkainen.
”Sen jälkeen minuun alettiin kuitenkin suhtautua seksistisesti. Sanoin, että kiitos ei, seksisymbolileima on väärinkäsitys, en tee elokuvia, joissa pitää olla puolialasti.”
”Jouduin puolustautumaan yksin vallan väärinkäyttöä vastaan.”
Yksi mies ei piitannut eistä. Kristiina työskenteli kuukausipalkkaisena näyttelijänä Donner Productionsissa 1960-luvun lopulla. Kun ohjaaja-tuottaja Jörn Donner alkoi valmistella elokuvaa Mustaa valkoisella, Kristiina ilmoitti, ettei suostu alastonkohtauksiin. Hän näytteli elokuvassa konttorityttö Mariaa.
Donner kuitenkin leikkasi elokuvaan salaa otoksia, joissa esiintyi alaston sijaisnäyttelijä. Yleisölle välittyi vaikutelma, että rohkeassa rakastelukohtauksessa oli Kristiina.
Donner ei suostunut poistamaan kohtausta. Kristiina haastoi hänet ja tuotantoyhtiön oikeuteen. Raskas oikeusprosessi kesti seitsemän vuotta.
”Tiesin, että menetän työt ja maineen, mutta tunsin, että minulla on vain huonoja vaihtoehtoja.”
Kristiina voitti oikeusjutun mutta menetti elokuvauransa. Hän teki vain ennen oikeusprosessia sovitun ja aloitetun Punahilkka-elokuvan kuvaukset loppuun.
”Sain hankalan näyttelijän maineen, ja kuulin kaikenlaisia puheita, että mikä luulen olevani. En saanut sen jälkeen elokuvarooleja pariinkymmeneen vuoteen.”
Se oli suuri menetys, sillä sydämeltään Kristiina on ollut aina ensisijaisesti elokuvanäyttelijä. Hän ei silti ole katkera.
”Tiesin etukäteen, mitä päätöksestäni seuraa. Se tietysti potutti, mutta elämässä on paljon muutakin kuin elokuva.”
Muuta sisältöä elämään toi rakkaus, joka roihahti täyteen liekkiin 1969. Kristiina oli tutustunut Eeroon 1966, kun he näyttelivät paria Käpy selän alla -elokuvassa. Molemmat olivat silloin varattuja.
”Rakastuimme jo silloin, vaikkemme sitä myöntäneetkään. Kummallakaan ei ollut kanttia erota.”
Luit tiivistelmän haastattelusta, joka on julkaistu Eeva-lehdessä 5/2025. Haastattelussa Kristiina Halkola kertoo pitkästä avioliitostaan Eero Melasniemen kanssa ja siitä, mikä on liimannut heitä yhteen. Kristiina puhuu myös ikääntymisestä ja siitä, miten se on vaikuttanut hänen ajatteluunsa. Entä mikä on vaatinut sopeutumista?
