Olen kärsinyt pahoista kivuista viisi vuotta – tämän tärkeän asian olen ymmärtänyt toisten kipujen kommentoinnista
Iskiaskipu on opettanut tärkeän asian: kun joku kertoo vaikeista kokemuksistaan, älä käännä keskustelua itseesi tai sukulaiseesi, kirjoittaa toimituspäällikkö Anni Peltola.
Juuri nyt minua ei koske mihinkään. Havainto on yhtä aikaa ihana ja pelottava. Viisi viime vuotta olen raahannut mukanani järkyttävää iskiaskipua, ja yhtäkkiä se on poissa.
Jokainen kroonisen kivun kanssa elänyt tietää, ettei kipu vahvista, vaan lannistaa. Joskus mikään ei tunnu auttavan, ja tuo arvaamattomuus on turhauttavaa.
Kaikkien neuvojen kohdalla mieleeni tuli tämä neuvo: Jos vaikeaan ongelmaan annetaan helppo ratkaisu, epäile.
Ystäväni iskiaskipu on pahempaa sorttia: leikkaus meni pieleen ja jäljellä on vain huonoja vaihtoehtoja. Hän ei enää suostu puhumaan kivusta muiden kanssa.
”Keskustelukumppani kertoo aina jostain sukulaisestaan, joka lopulta lakkasi suunnilleen hengittämästä vain siksi, että iskiaskipu oli niin paha.”
Ystäväni on oppinut kipumatkastaan sen, että kun joku kertoo vaikeista kokemuksistaan, hän ei käännä keskustelua itseensä tai sukulaiseensa. Eikä ainakaan anna yhtään neuvoa, ellei erikseen pyydetä.
Neuvoja olen saanut minäkin. On neuvottu liike, jossa maataan vatsallaan ja kipataan lantiota. On tuputettu lisäravinteita ja puhuttu sydämen kuuntelusta. On myös käsketty pöydälle makaamaan ja venyttelemään lonkankoukistajia. Kaikkien neuvojen kohdalla mieleeni tuli tämä neuvo: Jos vaikeaan ongelmaan annetaan helppo ratkaisu, epäile.
En tiedä, mikä kipuuni lopulta auttoi. Haluaisin sanoa, että tunnollinen, nousujohteinen (ja joskus tylsäkin) salitreenini.
Mutta ihminen on kokonaisuus, ja siksi uskon, että kipuuni auttoi moni muukin asia: uintireissut, saunaillat, suklaapatukat, Korkeasaari-tv-ohjelma ja koukuttuminen true crime -podcasteihin, joiden mysteerit sekä rentouttavat että vievät ajatukset kivusta.
Ehkä moni tekemäni asia yhdessä auttoi – tai ehkä vain aika. En tiedä. Yksi asia on varma: ystäväni nauru ja vertaistuki ovat parasta kipulääkettä.

Pääkirjoitus on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 6/2024.