Profiili ja asetukset
Näytä Profiili
Nimesi ja kuvasi näkyvät muille osallistuessasi tapahtumiin ja keskusteluihin.
Omat jutut
Omat tapahtumat
Tili
Hallinnoi tiliä
Kirjaudu ulos
Kolumnit

Kolumni: Dracula – kuinka yksi hetki voi muuttaa elämän suunnan

Olet varmasti joskus kuullut Stendhalin syndroomasta. Sen kokiessaan ihminen on niin hurmaantunut taiteesta, että hullaantuu joko pahassa tai hyvässä.

15.3.2024 Voi hyvin

Elämässäni on paljon taidekokemuksia, mutta täydellisen pysähdyksen muistan kokeneeni vain kaksi kertaa. Stendhalin syndroomana tunnettu tila voi sekoittaa ihmisen, mutta parhaimmillaan sen kaltainen kokemus on ihana ja voimistava. Se muistuu mieleen pitkänkin ajan kuluttua, ja joka kerta se levittää hyvää oloa kehoon ja mieleen.

Vaikuttava taideteos tai teatteriesitys kannattelee minua pitkälle, ja kerta toisensa jälkeen hurmaannun taiteilijoiden, näyttelijöiden ja tanssijoiden taidoista.

Ensimmäisen kerran hurmaannuin taideteoksesta toden teolla viitisen vuotta sitten. Kyseessä oli suomalaisen Hjalmar Munsterhjelmin maalaus Kuutamo (1883). Se veti minua puoleeni niin, etten näyttelyssä oikeastaan muuta katsellutkaan. Olin jo aiemmin ollut vaikuttunut monista teoksista, mutta jokin oli silloin toisin. Ehkä se oli kookkaan teoksen tunnelman ansiota – siinä oli jotakin poikkeuksellisen voimakasta.

Viimeksi se tapahtui minulle baletissa. Elämys oli yllättävä, eikä vähiten sen vuoksi, että kyseessä oli Kansallisbaletin Dracula, jonka tarinan monet jo tuntevatkin. He myös tietävät, ettei kauhukertomuksessa ole mitään mieltä rauhoittavaa, rakkauskin on siinä synkkää ja raastavaa.

"Kaiken keskipisteeseen nousi ihmisen kyky hioa kehoaan, rakentaa siitä instrumentti, joka herättää suuria tunteita katsojassa."

Tällä kertaa en kuitenkaan hurmaantunut visuaalisesta ilmeestä tai sanoista vaan liikkeestä, balettitanssijoiden taianomaisesta tavasta liikkua kuin painovoiman lait eivät koskisi heitä. Näytöstä katsoessa tarina menetti merkityksensä ja kaiken keskipisteeseen nousi ihmisen kyky hioa kehoaan, rakentaa siitä instrumentti, joka herättää suuria tunteita katsojassa.

Se antoi oppitunnin itsekurista ja sisusta. Siitä, miten tavoitteiden eteen on tehtävä töitä, mutta päämäärä on usein sen arvoinen. Draculassa oli kuitenkin myös vapautta, iloa siitä, että osaa, pystyy ja nauttii tekemisestään.

Se on minulle kokemus, jonka tiedän kannattelevan minua pitkään.

Dracula baletti Atte Kilpinen
Dracula-baletissa Renfieldin (Atte Kilpinen, keskellä) hulluus paheni Draculan ollessa lähellä. Apuun rientää Van Helsing (Juntaro Coste). Kuvassa myös Nikolas Koskivirta. Kuva Suomen kansallisooppera ja -baletti / Roosa Oksaharju

Dracula Suomen kansallisoopperassa 23.3. asti, jolloin baletti on katsottavissa myös Stage24-esityksenä netissä osoitteessa www.oopperabaletti.fi

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Pysy mukana!

Tilaa uutiskirjeemme tästä. Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt