Ärsyynnyin ennen muiden lomapäivityksistä somessa – sitten tajusin, miten aikuisen kuuluu niihin suhtautua
Kenenkään elämä ole pelkkää postikorttia, ja juuri siksi tähtihetkiä pitää voida nostaa sosiaalisessa mediassa, kirjoittaa toimituspäällikkö Anni Peltola.
Koko suku valkoisissa pellava-asuissa merenrantahuvilalla. Viiden ruokalajin aterioita, jotka valmistuvat aina hetkessä ja hymyssä suin. Illat paljaita varpaita ja kuohuviiniä.
Kuulostaako sinun lomaltasi? Ei minunkaan – mutta somesyötteeltäni kuulostaa. Vitsit, miten ärsyttävää.
Joskus tuntuu, että kaikkien muiden kesät ovat pelkkiä postikorttihetkiä. Luonko siis somepaineita muille, jos minäkin hehkutan tähtihetkiäni?
Ratkaisuni on toinen: sometan niin paljon että sormet tutisevat. Tänä kesänä en aio tuntea huonoa omaatuntoa yhdestäkään hyvänmielen somepostauksesta.
Tutkimusten mukaan sosiaalisen median seuraaminen luo enemmän paineita silloin, kun somessa tyytyy olemaan sivustaseuraaja.
Somen kuvakirjasto on minulle päiväkirja. Ankeina syysiltoina on ihana selata kuvia kesän reissuista ja muistella sitäkin kertaa, kun iltalenkillä oli täydellinen alkukesän valo. Hyviä hetkiä haluaa varastoida.
Some saa myös huomaamaan kauniin ja hyvän. Kännykkä kädessä on kiva seurata pionien kasvua ja iloita uuden puseron kauniista sävystä.
Tutkimusten mukaan sosiaalisen median seuraaminen luo enemmän paineita silloin, kun somessa tyytyy olemaan sivustaseuraaja. Jos sisältöä tuuttaa itsekin, paineet vähenevät.
Tiedetään myös, että aivot ovat somea selatessa yksinkertaiset: ne eivät erota, että postauksia tekevät lukuisat ihmiset. Sen sijaan aivot tulkitsevat, että kuvavirran kaikki asiat on tehnyt yksi ja sama ihminen.
Siksi tulee tunne, että kaikkien muiden kesä on täynnä täydellisiä hetkiä.
Täytyy siis kaivaa iän tuoma viisaus esiin. Muistuttaa itseään: kenenkään kesä ei ole yhtä grillijuhlaa.
Tässä kohtaa täytyy siis kaivaa iän tuoma viisaus esiin. Muistuttaa itseään: kenenkään kesä ei ole yhtä grillijuhlaa. Päivät ovat myös kaupan pinaattikeittoa, tusinasarjoja telkkarista, riitelyä puolison kanssa – parhaimmillaan. Joskus päivät ovat huolta, ahdistusta tai kipuja.
Joten sen kerran, kun joku pääsee järvenrantaterassille, saa kylmän juoman eteensä eikä kukaan valita vieressä, annan hänen iloita siitä somessa. Iloitsen mukana – ja julkaisen kuvan omasta kauniista hetkestäni, kun sen aika koittaa.
Teksti on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 7/2025.
