KORONA-AIKA sen teki: yhä useampiin kotitalouksiin hankittiin nelijalkainen ystävä. Somevirta täyttyy koirakuvista ja hashtageista #dogparenting #dogmum. Koiravanhemmuudesta näyttää tulleen kuumempi ilmiö kuin ihmislapsen kasvattamisesta.

Ja tottahan se on: karvakavereita on nyt kaikkialla. Niitä kävelee sisään omistajiensa kanssa kahviloihin toppaliivit päällä, on koirien leikkitreffejä ja keskustelupalstoilla vertaillaan ruokavalioita ja jaetaan koiravanhemmuusvinkkejä.

Mistä dogparenting-ilmiössä on oikein kyse?

Dagsmark Petfoodin toimitusjohtaja Laura Strömberg tunnistaa Euroopan-laajuisen trendin. Pieniin kaupunkiasuntoihin ja erityisesti sinkkutalouksiin hankitaan koiria. Erityisesti pikkukoirien määrä on kasvussa.

”Lemmikistä saa pitää huolta, mutta vastuunkanto on helpompaa kuin lapsesta huolehtiminen: koiran voi jättää yksin tai viedä hoitoon eikä sen hankkiminen ole este nuoren aikuisen elämäntyylille.”

Hän näkee koiravanhemmuuden myönteisenä ilmiönä: koira lievittää yksinäisyyden tunnetta, kun kotona on aina joku odottamassa.

”Lemmikki ei arvostele, ja sen kanssa yhdessäolo on myönteistä. Nykyisin koiralla on vahva perheenjäsenen status siinä missä puolisolla tai lapsella. Tämä on hyvä asia lemmikin kannalta, sillä niistä pidetään hyvää huolta. Lisäksi koirabuumi on lisännyt yksilöllisten palvelujen, kuten koirakoulujen ja hoitopaikkojen, tarjontaa.”

Lieveilmiöitäkin on. Ne liittyvät hätiköityyn koiranhankintapäätökseen tai heikkoon rotutietämykseen.

”Somesisältöjen kautta koira-arki saattaa näyttäytyä helppona ja kivana, ja seuraajan harkintakyky voi pettää. Saatetaan esimerkiksi hankkia kerrostaloasuntoon aktiivinen, suuri koira.”

Myös koronan jälkeinen aika on lisännyt ongelmia. Lemmikin voi olla vaikea totutella olemaan yksin. Koirasta myös voidaan hankkiutua eroon, kun huomataan, että sen hoitamiseen on sitouduttava vuosiksi.

Tai ehkä lemmikkibuumin taustalla on lopulta kyse halusta kiinnittyä tavalliseen arkeen ja aitoon olemiseen.

”Lemmikki on aito oma itsensä joka päivä. Se elää hetkessä ja pitää omistajansa kiinni tavallisessa luontoarjessa. Epävarmoina aikoinakin voi viettää ihan hyvää lemmikki­arkea”, Strömberg toteaa.

Juttu on julkaistu Trendissä 1/23.