Vieraana Kirsti Paakkasen Nizzan-paratiisissa 1992 – Madame Marimekko kertoi olevansa luonnonlapsi, joka haluaa elää omilla ehdoillaan
Ihmiset
Vieraana Kirsti Paakkasen Nizzan-paratiisissa 1992 – Madame Marimekko kertoi olevansa luonnonlapsi, joka haluaa elää omilla ehdoillaan
Eevan arkistoista: Valokuvaaja Paavo Martikainen kuvasi lähes neljänkymmenen vuoden ajan erilaisia koteja yksiöistä kartanoihin ja kesähuviloista ullakkohuoneistoihin. Yksi niistä oli Kirsti Paakkasen Nizzan asunto.
Teksti

Kuvat

8.11.2021
 |
Eeva

Valokuvaaja Paavo Martikainen ikuisti yrittäjäneuvos ja Marimekon toimitusjohtaja Kirsti Paakkasen (s. 12.2.1929 – k. 3.11.2021) Nizzan kodin 1990-luvun alussa. Paakkanen oli juuri ostanut ahdinkoon joutuneen Marimekon ja teki kaikkensa kansallisaarteen pelastamiseksi. Marimekko näkyi myös Paakkasen kodin sisustuksessa.

Madame Marimekko avasi ovet Nizzan-paratiisiinsa

Suoraryhtinen, pitkään mustaan takkiin pukeutunut nainen käännähti hoputtamaan hitaampiaan – ja se oli siinä. Kuvaaja Paavo Martikainen vangitsi Kirsti Paakkasen kamerallaan keväällä 1992.

Kirsti Paakkasen ylväs hahmo herätti huomiota vanhan Nizzan kaduilla. Paavo Martikainen tallensi hetken holvikaaren alla vuonna 1992.

Marimekon toimitusjohtaja oli kutsunut kuvaajan ja toimittaja Soili Ukkolan kotiinsa Ranskan Rivieralle, ja kolmikko oli juuri kohdannut Nizzan vanhassakaupungissa.

”Kirsti Paakkanen halusi välttämättä ostaa kuvauksiin valkoisia liljoja ja kieloja. Kauhistelin kielokimpun hintaa. Se maksoi torilla 200 frangia”, Paavo Martikainen muistelee.

Kirsti Paakkanen osti kotinsa kuvausta varten kieloja ja valkoisia liljoja Nizzan kukka- ja hedelmätorilta.

Ennen kuin Kirsti Paakkanen lähti valkoisella avoautollaan näyttämään tietä asunnolleen, seurue pysähtyi herkkukauppaan ostamaan hanhenmaksaa.

Paakkanen sanoi olevansa luonnonlapsi. Hän halusi elää yksinkertaista elämää mutta omilla ehdoillaan.

Kirsti Paakkasen lomaparatiisi

Kirsti Paakkanen kertoi arvostavansa laadukkaita ja ajattomia huonekaluja.

Kirsti Paakkasen lomaparatiisi löytyi niemennokasta kaupungin ulkopuolelta. Paakkanen, tuolloin 63, oli ostanut huoneiston kolmisen vuotta aiemmin viettääkseen siellä eläkepäiviä mainosuransa jälkeen, mutta toisin kävi.

Vierailua edeltävänä syksynä yrittäjä oli ostanut ahdinkoon joutuneen Marimekon ja käytti nyt kaiken aikansa kansallisaarteen pelastamiseksi.

Niinpä mustaan, valkoiseen ja harmaaseen sävytetyn kodin lisäksi nyt kuvattiin myös Marimekon uutta mallistoa.

Vierashuoneen vuodevaatteet oli luonnollisesti ommeltu Marimekon kankaista.
Marimekon raitapyyhkeet piristivät marmorista kylpyhuonetta.

Valkoisella nahalla verhotusta sängystä näki merelle.

Yllättäen toimitusjohtajan rinnalla hymyili myös asuntoon ilmestynyt sveitsiläis-ranskalainen liikemies Jean Fabre. Hänet esiteltiin vieraille naapurinmiehenä, joka liikkui asunnon keittiössä kuin kotonaan ja halusi tarjota vieraille valkoviiniä ja ostereita. Nämä halusivat kuitenkin mieluummin hoitaa työt alta pois.

Kirsti Paakkanen esitteli vuonna 1992 yllättäen miesystävänsä Jean Fabren.

Lasipöytä ja mustat nahkatuolit muodostivat vahvan kontrastin. Liukuovien takana avautui toinen asunnon suurista parvekkeista.
Fujiwo Ishimoton suunnittelema Kesästä kesään -kangas koristi mustan ja metallinhohtoista kattausta.

Juttuun toimittaja kirjoitti, kuinka Paakkanen toteuttaa Nizzassa ”naisellista hoivaamisviettiään”. Sen kohteeksi mainittiin ”kerrassaan hurmaava herrasmies” Jean Fabre. ●

Artikkeli on julkaistu Eevan nostalgianumerossa 13/2018. Lähde: Avotakka 6/1992.

Kommentoi +