
8 uutuuskirjaa, jotka kannattaa lukea – lue tämä, jos sinulla on aikaa vain yhteen
Eevan kirjasuositukset sisältävät 8 lukuvinkkiä. Oletko lukenut Olga Ravnin Minun työni tai Richard Osmanin Ratkomme murhia?
1. Pirkko Saision Suliko saa pohtimaan pahuuden syntyä
Pirkko Saision Suliko on upea romaani, jonka jokainen lause on hienoa täsmätyötä ja tarina imaisee mukaansa. Se on myös kauhea romaani, koska se on aivan liian totta tässä ajassa. Molempien syiden takia suosittelen lukemaan juuri Sulikon, jos on aikaa vain yhteen kirjaan.
Romaani avaa julman diktaattorin mielenmaisemaa. Se keskittyy Josif Stalinin viimeisiin päiviin ja etenee aikaan hieman kuoleman jälkeenkin. Loppuaikojen rinnalla kuvataan idealistisen, kovan lapsuuden eläneen pojan vähitellen tapahtuvaa muutosta hirviömäiseksi hallitsijaksi.
Tapahtumat ovat tuttuja historian kirjoista, mutta romaanissa tapahtumat heräävät eloon pienintäkin tunnevivahdetta myöten. Tämä ei tarkoita, että lukija samastuisi julmaan päähenkilöön saati ymmärtäisi häntä, mutta jonkinlaisia syy-seuraussuhteita hänen toiminnassaan on.

Romaani ei selitä, se näyttää. Valmiita vastauksia ei ole luvassa, vaan lukija suorastaan pakotetaan pohtimaan, miten ihmisestä tulee hirviö. Samalla ainakin oma pohdintani laajeni teoksen ulkopuolelle: olisiko yhtä hyvin vaikka minussa, sopivien olosuhteiden vallitessa, kyky rajattomaan pahuuteen?
Stalinin maailmankuvassa kaikella, myös päähenkilön läheisillä, on lähinnä välinearvo. Tämä mielenmaisema rinnastuu pelottavan tarkasti sotien repimään ja viholliskuvia maalailevaan nykyaikaan. Kun ihminen ei näe toisessa ihmisarvoa, hän ei näe myöskään mitään suojeltavaa tai varjeltavaa.
Romaanin nimeen kätkeytyy yksi sen suurimmista hienouksista. Pikkuhiljaa paljastuu, kuka on Suliko ja mikä on päähenkilön suhde häneen.
Sen verran voi spoilaamatta kertoa, ettei tämä ainoa pehmeä kohtakaan tee Stalinia hitustakaan sympaattisemmaksi.
Annaleena Jalava
2. Irene Zidanin Isäni appelsiininkukkien maasta avaa perheen historiaa
Miten vanhempien kokemukset vaikuttavat lapsiin? Sitä pohtii Irene Zidanin esikoisromaani Isäni appelsiininkukkien maasta. Päähenkilön, suomalaisen toimittajan Amiran isä on joutunut nuoruudessaan vankilaan Palestiinassa, ja hänen mielensä on järkkynyt. Kun Lähi-idän tilanne jälleen kriisiytyy, Amira alkaa pohtia, miten isän kokemukset ovat vaikuttaneet hänen elämäänsä. Tarina juurista ja toiseuden kokemuksista on kaunis ja ymmärrystä lisäävä – eikä yhtään raskas.
Mari Karsikas

3. Johannes Anyurun Ixelles on mestariteos kipeästä menneisyydestä
Miehensä väkivaltaisen kuoleman jälkeen Ruth on jäänyt kasvattamaan yksin heidän poikaansa Emiä. Ruthilla on hyväpalkkainen työ agentuurissa, joka manipuloi yleistä mielipidettä ja totuutta. Entinen lähiöelämä jengeineen on historiaa, kunnes työ vie Ruthin takaisin menneeseen. Samalla herää epäilys: entä jos Mio onkin elossa? Ruotsalainen Johannes Anyuru on nivonut murhamysteerin, maahanmuuton kipukohdat ja menetyksen surun mestariteokseksi, joka vie filosofisten peruskysymysten äärelle. Ixellesin on suomentanut Outi Menna.
Milla Kukkonen

4. Colm Tóibínin Long Island kertoo haikeasta paluusta juurille
Eilisin elämä mullistuu, kun hän kuulee miehensä saavan lapsen toisen kanssa. Hän pakenee Irlantiin parinkymmenen vuoden tauon jälkeen ja kohtaa äitinsä, entisen rakastettunsa ja entisen parhaan ystävänsä. Mikä on muuttunut? Onko mikään? Colm Tóibín kuvaa mestarillisesti vaikenemisen ja paljastamisen ristiriitaa ja sitä, millainen arvoitus ihminen on itselleenkin. Long Island on Brooklynin itsenäinen jatko-osa. Sen on suomentanut Kaijamari Sivill.
Mari Paalosalo-Jussinmäki

5. Olga Ravnin Minun työni on tarkkanäköinen kuvaus suuresta muutoksesta
Tanskalainen Olga Ravn on kirjallisuusmaailman ilmiö, jota kriitikot suitsuttavat. Hänen toinen suomennettu teoksensa Minun työni kertoo äidiksi tulemisesta. Sen voi tulkita autofiktioksi, vaikka kirjailija nimeääkin päähenkilönsä Annaksi. Kun Anna alkaa odottaa esikoistaan ja tämä syntyy, Annan identiteetti pirstoutuu. On rakennettava itsensä uudelleen, kivuliaasti ja vaiheittain.
Minulla ei ole lapsia, ja tartuin romaaniin hieman epäillen. Tiesin, että se on intensiivinen ja fyysinen äitiyden kuvaus ja mietin, osaanko samastua.
Kävi selväksi, että epäilyni olivat turhia. Minun työni toimii kuten hyvä kirjallisuus yleensäkin: avaa maailmaa, joka muuten pysyisi suljettuna ja saa ymmärtämään sitä. Samastumiskohtia löytyi. Äitiyden kuvauksessaan Olga Ravn kirjoittaa auki monia, keskenään ristiriitaisia odotuksia, joita naisiin kaikissa elämänvaiheissaan kohdistetaan. Välillä liikutuin, välillä suutuin.

Olga Ravn on aloittanut kirjailijanuransa runoilijana, ja myös monet Minun työni -romaanin osiot ovat pikemminkin nykyrunoutta kuin proosaa. Lisäksi teoksessa on vaikutteita muun muassa näytelmäkirjallisuudesta. Tämä on kirjailijalle tyypillistä: hän yhdistelee eri tyylilajeja ennakkoluulottomasti mutta hallitusti. Lukija pääsee mukaan kiehtovaan ajatusleikkiin, ajattelemaan uudella tavalla. Silti teksti ei ole itsetarkoituksellista kikkailua.
Suosittelen myös Olga Ravnin aiemmin suomennettua romaania Alaiset – 2100-luvun työpaikkaromaani. Se kertoo tieteisromaanin keinoin työelämästä ja tekee sen erinomaisesti. Suomentanut Outi Menna.
Annaleena Jalava
6. Richard Osmanin Ratkomme murhia viihdyttää takuuvarmasti
Jos rakastat Torstain murhakerho -sarjaa, ilahdut tästä tiedosta: Richard Osmanin uusi sarja alkaa mainiosti. Ratkomme murhia on täynnä nopeita käänteitä ja nokkelaa sanailua. Nyt päähenkilöinä huseeraavat eläköitynyt poliisi Steve ja tämän henkivartijana työskentelevä miniä Amy, jonka henkeä uhkaa influenssereita listivä sarjamurhaaja. Parasta kirjassa on kaksikon välinen lämmin ystävyys. Tykästyin myös Amyn vartioitavaan, menestyskirjailija Rosieen.
Mari Paalosalo-Jussinmäki

7. Neige Sinnon Tiikerin raatelu antaa raiskausten uhrille äänen
Palkitussa omaelämäkerrassaan Tiikerin raatelu ranskalainen kääntäjä ja kirjallisuudentutkija Neige Sinno kertoo seksuaalisesta hyväksikäytöstä, jonka uhri hän oli vuosien ajan. Kukaan ei huomannut isäpuolen rikoksia ennen kuin Neige myöhäisteini-iässä kertoi äidilleen. Isäpuoli sai vankilatuomion, mutta yhteisö rankaisi myös tyttöä. Älykäs analyysi saattelee lukijaa hahmottamaan seksuaalisen hyväksikäytön vaikutuksia uhriin. Suomentanut Sampsa Peltonen.
Pia Hyvönen

8. Rachel Kusnerin Luomisen järvi syventyy dekkarista maailmanselitykseksi
Englanninkielisen kirjamaailman kiintotähden Rachel Kushnerin uusin ja ensimmäinen suomennettu teos Luomisen järvi on päällisin puolin mainiosti vetävä dekkari, jossa kovaksikeitetty amerikkalainen peiteagentti nuuskii ekoaktivistien toimintaa Ranskan maaseudulla. Tarina rönsyää ihmiskunnan alkuhämäriin, ohikin. Se myös yllyttää pohtimaan nykyhetkeä muun muassa taloudellisen ja sukupuolten epätasa-arvon näkökulmista. Paljon jäi sulateltavaa. Suomentanut Arto Schroderus.
Pia Hyvönen

Kirja-arviot on julkaistu Eeva-lehdissä 12/24 ja 1/25.