Kirja-arvostelu: Colson Whiteheadin rikosromaani Harlem Suffle vie lukijan hetkessä 1960-luvulle

Colson Whiteheadin rikosromaani Harlem Suffle vie lukijan hetkessä 1960-luvulle – lue Eevan kirjavinkit

Kulttuuri

Colson Whiteheadin rikosromaani Harlem Suffle vie lukijan hetkessä 1960-luvulle – lue Eevan kirjavinkit

Eevan kirjasuositukset sisältävät kuukauden kirjan ja viisi muuta lukuvinkkiä. Oletko jo lukenut Colson Whiteheadin rikosromaanin Harlem Sufflen tai Merja Mäen evakkoromaanin Ennen lintuja?

Teksti

Outi Rastas

Mari Paalosalo-Jussinmäki

Annaleena Jalava

Anni Peltola

Kuvat

A-lehtien kuva-arkisto

Julkaistu 1.3.2022

Eeva

Eevan maaliskuun kuukauden kirja on Colson Whiteheadin rikosromaani Harlem Suffle. Lue Eevan kirjavinkit!

Kirja-arvostelu: Colson Whitehead, Harlem Suffle

Colson Whiteheadin erinomainen rikosromaani vie lukijan hetkessä 1960-luvun kuhisevaan Harlemiin, jossa laittomuudet ovat yleisiä elinkeinoja ja rikollinen elämäntapa yleensä periytyy.

Harlem Sufflen on suomentanut Markku Päkkilä.

Niin on käynyt myös romaanin päähenkilölle Ray Carneylle. Rikolliseen sukuun syntynyt mies elättää itsensä pääasiallisesti huonekalukauppiaana, mutta ajoittain paikkailee kasvavan perheensä taloutta varastetun tavaran myynnillä. Kun isoa rikoskeikkaa suunnitteleva Freddie-serkku sitten alkaa houkutella Rayta mukaansa, tämä joutuu vaikeiden valintojen eteen – ja ennen pitkää myös ongelmiin.

Colson Whitehead tunnetaan aiemmin muun muassa moninkertaisesti palkituista Maanalainen rautatie- ja Nickelin pojat -romaaneistaan, jotka käsittelevät Yhdysvaltojen mustan väestön asemaa ja rasismia tuoreella otteella. Molemmat lukukokemukset olivat niin vaikuttavia, että olin jo ennalta valmistautunut pettymään uutuuteen, mutta mitä vielä.

Eräässä toisessa arvostelussa kirjoitettiin, että Colson Whitehead ei ilmeisesti kykene kirjoittamaan huonoa romaania, ja minun on oltava samaa mieltä. Harlem Shuffle on runsas, kiehtova ja satiirisen hauska tarina hyvistä ihmisistä huonojen valintojen edessä.

Harlem Shuffle on runsas, kiehtova ja satiirisen hauska tarina hyvistä ihmisistä huonojen valintojen edessä.

Ihastuin erityisesti romaanin ihmiskuvaukseen. Monesti rikosromaanien henkilöt kuvataan kliseisesti ja ulkokohtaisesti. Whiteheadin romaanihenkilöt sen sijaan ovat moniulotteisia ja uskottavia. Heidän toimintansa ymmärtää, hyväksyi sitä tai ei.

Tarinan tärkein henkilö on ehkä kuitenkin sen tapahtumapaikka. Menneiden vuosikymmenien Harlemia kuvataan niin rakastavasti, että lukiessa puhkeaa matka- kuume. Se on melkoinen saavutus, kun aiheena ovat rikokset.

Teksti: Annaleena Jalava

3 x Eevan kirjasuositukset

1. Ennen lintuja, Merja Mäki 2. Äidin tehtävä, Maria Mustaranta 3. Näkymätön tyttö, Lisa Jewell

Vieraalla maalla

Evakkoromaani – Ennen lintuja

Merja Mäki vie lukijan pakomatkalle, pakottaa näkemään nälkää ja keikuttaa karjavaunun kyydissä. Perillä Pohjanmaan lakeus on käytännössä vieras maa karjalaiselle Allille, eivätkä kaikki kohtele puoliryssiä hyvin. Ennen lintuja (Gummerus) on meille evakoiden jälkeläisille sydäntäsärkevää luettavaa. Tältäkö mummosta tuntui lähtö Hiitolasta? Parasta on, että Alli on vahva ja moniulotteinen päähenkilö, lihaa ja verta, ja kirjan kieli soi. Tarina suorastaan huutaa jatkoa. Teksti: Mari Paalosalo-Jussinmäki

Hyvä äiti?

Trilleri – Äidin tehtävä

Maria Mustrannan romaania Äidin tehtävä (WSOY) lukiessa tunteet ovat ristiriitaisia. Niin epätäydellisiä sen hahmot ovat. Laura on tottunut pärjäämään poikansa Pyryn kanssa kahden – mutta Pyryn raivo on läikkyä jatkuvasti yli. Sitten Pyry ystävystyy rikkaan perheen poikaan Rafaeliin. Lapset tekevät jotain, joka toteuttaa Lauran pahimmat pelot. Koukuttava kirja sai miettimään oman vanhemmuuden etiikkaa. Olisinko minä toiminut kuten Laura? Teksti: Anni Peltola

Salaisuuksien verkko

Jännäri – Näkymätön tyttö

Nuori Saffyre katoaa ystävänpäivänä, ja kaikkien epäilykset kohdistuvat työnsä menettäneeseen kolmekymppiseen peräkammarinpoikaan Oweniin. Vaikka Lisa Jewellin Näkymätön tyttö (WSOY) ei ole tekijänsä paras, se on ammattitaitoisesti kirjoitettu ja pitää otteessaan. Jewell suuntaa lukijan epäilyt vuorotellen melkein jokaiseen kirjan päähenkilöön: kaikilla on salaisuuksia. Kirja varoittaa ennakkoluulojen ja liian suoraviivaisten johtopäätösten vaaroista, mutta pysyy harmittavankin kevyenä. Teksti: Mari Paalosalo-Jussinmäki

2 x brittidekkaria: Poirotin perilliset

1. Mies, joka kuoli kahdesti, Richard Osman 2. Muukalaisen päiväkirjat, Elly Griffiths

Viihdyttävän brittidekkarin ystävällä on kissanpäivät, kun Richard Osmanin Mies joka kuoli kahdesti (Otava) tuo takaisin Torstain murhakerhon (Otava) tarmokkaat eläkeläisetsivät. Nelikko pistää rikolliset ruotuun keksinpaiston ja Šakin peluun lomassa, ja saa nauramaan ääneen.

Elly Griffithsin Muukalaisen päiväkirjat (Tammi) on tyylikäs kumarrus lajin klassikoille. Jännitys on astetta tiheämpää kuin tekijän suositussa Ruth Galloway -sarjassa. Maaseudun yö on entistä pimeämpi ja henget ovat liikkeellä.

Teksti: Outi Rastas

Kirja-arvostelut on julkaistu Eevassa 3/22.