Kun töissä pitäisi hoitaa asioita muulla kuin äidinkielelläsi, vältteletkö ja häpeätkö rallienglantiasi? Kokeneet kertovat, miten kielihäpeästä pääsee eroon
Vieraiden kielten puhuminen töissä voi saada kokeneenkin ammattilaisen jännittämään. Asiantuntijat kertovat, miten kommunikaatio työkavereiden kanssa sujuu – oli kieli mikä tahansa.
Asiantuntijat
Jännitys tuli aivan yllättäen. Ammattikorkeakoulun luokkahuoneessa odotti joukko kansainvälisiä opiskelijoita, joille Anniina Mustikkamaa oli luvannut esitellä lyhyesti opiskelijakunnan toimintaa. Tehtävä ei ollut tuntunut millään tavalla hankalalta. Silti häntä alkoi hermostuttaa, kun puheenvuoro lähestyi.
Mustikkamaa oli käyttänyt ennen korkeakouluopintojaan englantia päivittäin jo vuosia. Teini-ikäisenä internet oli tärkeä paikka kohdata kavereita, ja verkossa käytetty kieli oli aina ollut englanti.
Hän oli myös 19-vuotiaana muuttanut Irlantiin Dubliniin ja hankkinut päivässä työn vaatekaupasta. Suomeen Mustikkamaa oli palannut kokeneena asiakaspalvelijana, jolla oli vain hyviä kokemuksia englanniksi työskentelystä.
”Vaikka tiesin, että osaan englantia, jännitin kauheasti. Myöhemmin työelämässä olen huomannut, että isoja kansainvälisiä projekteja johtaneetkin saattavat ajatella, etteivät pärjää kielitaidollaan”, Mustikkamaa sanoo.
Kielihäpeä voi syntyä hyvin erilaisista syistä. Toiset eivät oikeasti osaa kieltä, mikä aiheuttaa epävarmuutta. Toisilla kielitaito on tarpeeksi hyvä, mutta vieraalla kielellä kommunikointi jännittää siitä huolimatta. Turha arastelu voi vaikuttaa haitallisesti paitsi omaan urakehitykseen, myös koko työyhteisön kokonaistulokseen.
Ulla Jones on johtajana ja työelämävalmentajana nähnyt paljon tilanteita, joissa vieraiden kielien puhumista vältellään, vaikka taidot olisivatkin hyvät.
”Välttely näkyy esimerkiksi englanninkielisissä palavereissa, joissa muissa tilanteissa hyvin aktiiviset suomenkieliset ovatkin yllättäen hiljaa. Näin ei synny työyhteisölle ja työntekemiselle tärkeää keskustelua. Samalla vain he, joilla on itsevarmuutta puhua vierasta kieltä, pääsevät kommunikoimaan ja vaikuttamaan”, Jones sanoo.
Vieraan kielen puhuminen voi tuntua kuormittavalta varsinkin silloin, jos töissä on tarvetta useamman kielen käyttämiselle. Sanat unohtuvat kaikilla kielillä, ja itsensä alkaa tuntea tyhmäksi.
Puhetilanteiden vältteleminen ei kuitenkaan auta, vaan voi aiheuttaa työkavereista eristäytymistä. Sen sijaan vaikeuksista kannattaa puhua ääneen.
”Työpaikkani 54 eri kansallisuutta aiheuttavat välillä haasteita. Englanti on työkielemme, koska yritys on kansainvälinen. Aluksi haasteita tuottivat eri maiden murteet ja puhenopeudet. Äkkiä niihin harjaantui – oppi kuuntelemaan esimerkiksi leveää jenkkimurretta tai espanjalaisen nopeaa tahtia.”Laura
Älä pyydä apua aina natiivilta
Kaikki haluavat onnistua työssään. Silloin voi tuntua vaikealta myöntää, ettei ole ymmärtänyt asiakkaan aksenttia tai kollegan ohjeita kiireen keskellä. Tärkeintä olisi kuitenkin opetella sanomaan: Anteeksi, en ymmärtänyt.
Anniina Mustikkamaa tietää kokemuksesta, että joskus vaikeinta on ymmärtää natiivipuhujaa. Kun alansa asiantuntija puhuu äidinkielellään, kielestä tulee helposti tarpeettoman monimutkaista. Silloin on hyvä pyytää, että joku toinen kertoisi saman asian omin sanoin.
”Ei-natiivit ovat usein parempia auttamaan toisiaan kielen kanssa. Kun ei puhu äidinkieltään, puhuu yksinkertaisemmin ja keskittyy siihen, että on mahdollisimman selkeä”, Mustikkamaa sanoo.
”Hävettää myöntää, mutta olen jättänyt hakematta työpaikkoja ja tarttumatta työssäni hienoihin tilaisuuksiin siksi, etten lausu englantia kovin hyvin enkä osaa enää juurikaan ruotsia. Olen niin tuppisuu näillä kahdella kielellä, ettei osaamiseni pääse esille. Harkitsen kielikurssille menemista, jottei pelko muiden kielien puhumisesta sabotoisi uraani.”Ella
Auta pinnistelevää työkaveria
Onko työpaikalla itsevarmoja kielineroja, jotka unohtavat ottaa muut huomioon? Se kannattaa ottaa puheeksi työyhteisössä.
Anniina Mustikkamaa on ottanut töissä reilusti esiin sen, että joidenkin kollegoiden työpaikalla käyttämä kieli on ollut liian vaativaa kaikkien ymmärrettäväksi. Lähiesihenkilö puhui asiasta työntekijöilleen, ja asia otettiin vastaan hyvin ymmärtäväisesti.
”Kielen suhteen epävarman voi olla hankalampi pyytää apua. Sen sijaan taitavamman kielenpuhujan voi olla helpompi avata suu ja kysyä, voidaanko asia käydä läpi uudestaan”, Mustikkamaa sanoo.
Jos työkavereille puhuminen tuntuu hankalalta, joskus ajatuksistaan kirjoittaminen voi auttaa. Kerran Mustikkamaan työkaveri tunsi jäävänsä alakynteen keskusteluissa, joissa hän yritti perustella kantaansa vieraalla kielellä.
Mustikkamaa ehdotti sähköpostin kirjoittamista. Kirjoittamalla perusteluja voi miettiä rauhassa, ja samalla unohtuneet sanat ja termit voi tarkastaa sanakirjasta.
Ulla Jones sanoo, että kielihaasteiden keskellä työkaveria on hyvä auttaa – mutta siinä on syytä käyttää myös harkintaa. Ensisijaisesti on johtajien vastuulla huolehtia siitä, ettei kukaan jää kielihaasteiden kanssa yksin.
”Organisaatiossa, jossa työkieleksi ei ole valittu kaikkien hyvin hallitsemaa kieltä, työkaverit joutuvat joskus jopa tekemään ylimääräistä työtä auttaakseen kollegaa. Se saattaa mennä siihen, että oma työaika menee toisten auttamiseen eikä omia töitä saa enää tehtyä. Siinä kollegiaalinen tukeminen saa pahan kolauksen”, Jones sanoo.
”Rohkeasti rallienglannilla sisään! Jos ei itse katso pahasti heikommin suomea puhuvia, miksi he katsoisivat sinua? Englannin osalta en tunne häpeää, mutta ruotsista kyllä. Avopuolisoni on kaksikielinen ja työpaikallakin useampi, ja vaikka periaatteessa osaisin kieltä, sanon aina, että ymmärrän, mutten puhu.”Hanna
Kysy kielestä jo työhaastattelussa
On hyvin harvinaista, että tämän päivän työelämässä pärjäisi ainoastaan suomen kielellä. Oli ala tai työtehtävä mikä tahansa, lähes jokaiselta työnhakijalta odotetaan jonkinlaista vieraiden kielten taitoa sekä taidon ylläpitämistä.
Tämä tulee usein esiin hakuilmoituksessa tai työhaastattelussa – mutta jos näin ei ole, siitä kannattaa Ulla Jonesin mukaan kysyä.
”Työhaastattelussa ei ole hyvä kysyä yleisluontoisia kysymyksiä. Niihin nimittäin saa usein yleispiirteisen vastauksen. Hyvä kysymys olisi esimerkiksi työhaastattelijalle osoitettu kysymys: Milloin sinä olet viimeksi käyttänyt englantia työssäsi?”
Kieliviidakko on työarjen todellisuutta, johon on herätty työpaikoilla valitettavan hitaasti, sanoo Jones. Vaikka osassa työyhteisöä monikieliset infot ja työkaverin huomioon ottaminen ovat jo arkipäivää, toisissa kielitaidostaan epävarmat jätetään edelleen selviytymään turhan yksin.
Pahimmillaan työntekijät välttelevät tai suosivat toisiaan kielitaidon mukaan. Yrityksen ainoa ei-suomenkielinen saattaa jäädä jopa ilman virallisten tiedonantojen käännöksiä tai hänet jätetään kahvipöytäkeskustelujen ulkopuolelle.
Joskus työpaikka saattaa puhua kansainvälisyyden puolesta, mutta käytännön arjessa se ei toteudu.
”Työyhteisö näyttää uusille esimerkkiä, miten työpaikassa toimitaan. Jos sanat ja teot ovat vahvasti ristiriidassa, työntekijällä on edessään valinnan paikka. Seuraako hän ihanteita, joiden puolesta työyhteisössä puhutaan, vai muiden esimerkkiä? Ihminen on usein laiska ja valitsee sen, mikä on itselle helpointa”, Jones sanoo.
”Olen kansainvälisessä työssä: käytän englantia päätoimisesti, välillä kollegojen kanssa ranskaa ja espanjaa. En koe varsinaista kielihäpeää, mutta asiantuntijatyössä hyvä verbaalinen ulostulo toisi uskottavuutta. Liian yksinkertainen ja kapea englantini häiritsee itseäni välillä, kun esimerkiksi esiinnyn asiakkaalle tai haluaisin olla parhaimmillani.”Aino
Anna kielitaidon kehittymiselle aikaa
Kielitaidon kehittäminen voi olla hidasta puuhaa. Nopeiden harppausten sijaan on hyvä keskittyä pitkän aikavälin tavoitteisiin.
Vaikka aikoinaan olisi reputtanut koulussa kielikursseja, niiden ei kannata antaa olla urahaaveiden este.
Jos tavoitteena on esimerkiksi työ- tai harjoittelupaikka ulkomailla, vieraan kielen käyttäminen nykyisessä työpaikassa voi olla helppo askel kohti kehittymistä. Kieli harjaantuu yksi projekti, työtehtävä tai asiakaskohtaaminen kerrallaan.
Anniina Mustikkamaa ei alkanut vältellä englannin kielellä työskentelyä, vaikka ensiesiintyminen opiskelijaryhmälle olikin jännittävä. Vuotta myöhemmin hän juonsi englanniksi tunnin mittaisen paneelikeskustelun moninkertaiselle yleisömäärälle.
Nyt hänen työkielensä on ollut viimeiset seitsemän vuotta englanti.
”Arki vieraan kielen kanssa on tällä hetkellä niin sujuvaa, ettei sitä enää edes ajattele. Monikielinen työyhteisö tuntuu omalta paikalta.”
Kielitaidon eteen kannattaa ponnistella, sillä se nostaa ammatillista itsevarmuutta. Kun työssään onnistuu myös vieraalla kielellä, itsensä voi tuntea entistä kyvykkäämmäksi. Eri kielellä työskentely voi myös auttaa ajattelemaan asioista eri tavalla.
”Monikielinen työyhteisö tarkoittaa aina myös monikulttuurista työyhteisöä. Kun työtä ei tee vain suomalaiset keskenään, pääsee näkemään erilaisia työkulttuureja sekä tapoja ratkoa ongelmia”, Mustikkamaa sanoo.
Juttu on julkaistu Trendissä 1/24.
