Tässä on 10 kesän parasta taidenäyttelyä – yksi niistä on rakennettu keskelle metsää
Vastaava tuottaja ja kulttuurin suurkuluttaja Heini Lehtosalo valitsi kesän parhaat taidenäyttelyt, joita on ympäri Suomen. Mikä houkuttelee sinua eniten?
Kesä on taidenäyttelyiden kulta-aikaa. Tutustu Kiasman nykytaiteen kesänäyttelyyn, Sammaljättien veistospuistoon Kemiönsaarella, naistaiteilijoiden 1800-luvun näyttelyyn Ateneumissa ja moneen muuhun upeaan kohteeseen.
1. Monira Al Qadiri: Deep Fate – Lumous ja tuho
Senegalilaisen, Kuwaitissa kasvaneen Monira Al Qadirin taiteessa öljyn merkitys ja käytön seuraukset avautuvat uudella tavalla.
Öljy on samaan aikaan mahtava ja pelottava, ilmastoa rankasti kurittava välttämättömyys. Sen lonkerot ovat kietoutuneet yhteiskunnan rakenteiden koloihin niin tiukasti, että irtipyristely on osoittautunut hitaaksi ja tuskalliseksi.
Näyttelyn suurimmat teokset ovat kuin massiivisia, sateenkaaren väreissä hohtavia ilmalaivoja. Niiden muodostama laivue leijuu päällä uhkaavasti mutta lumoavasti.
Nykytaiteen museo Kiasmassa 7.9.2025 asti
2. Henki ja hekuma – Väristyksiä kokoelmista
Henkisyys ja hengellisyys koskettavat. Niihin sisältyy paljon tunteita, joiden erotteleminen voi olla haastavaa. Hämeenlinnassa korkeampi todellisuus saa rinnalleen lihallisempia ulottuvuuksia, sillä henki kohtaa kehon: maalliset ilot, himon, hekuman ja aistillisuuden.
Uskonnollista ja mytologista taidetta tulkitsevat niin kultakauden suuret nimet kuin nykytaiteilijatkin. Kokoelmanäyttelyssä on esillä muun muassa Akseli Gallen-Kallelan, Outi Heiskasen, Juhani Linnovaara ja Marjatta Tapiolan teoksia.
Hämeenlinnan taidemuseossa 21.9.2025 asti
3. Surrealismi – Jaettu uni
Salvador Dali, Joan Miró, Man Ray ja David Lynch. Nämä nimet herättävät heti mielikuvia vääristyneistä esineistä ja mielipuolisuuden rajoille vievistä kuvista. Surrealistien maailma ei välttämättä ihastuta mutta täyttää taiteen toisen tärkeän määritelmän: ravistelee ymmärrystä ja aiheuttaa reaktioita. Se myös herättää tunteita, joiden sulattelemiseen ei yksi iltapäivä riitä.
Soveliaisuuden rajat horjuvat, kun valkokankaalle piirtyvät surrealistiset tarinat ja eroottinen kuvasto saavat uusia muotoja. Marco Brambillan pyörryttävässä ja yltäkylläisessä videoinstallaatiossa populaarikulttuuri sekoittuu historiaan villisti ja mehukkaasti.
Taidesuuntaus täyttää tänä vuonna sata vuotta, ja aikajanalta on poimittu näyttelyyn monia kansainvälisiä supertähtiä.
Tampereen taidemuseossa 10.8. asti
4. Sammaljätit
Kim Simonssonin Sammaljäteistä mieleen nousevat lapsuuden ihmeet ja ihmetykset. Ne houkuttelevat koskemaan ja pysähtymään.
Valtavat veistokset olivat vielä viime vuonna helsinkiläisten ilona Amos Rexin ja Lasipalatsin lähettyvillä. Nyt ne on siirretty pysyvään kotiinsa Amos Andersonin Kemiönsaarella sijaitsevan kesäpaikan metsiköihin. Siellä pohdiskelevat lapsihahmot ovat omassa elementissään, sammaleen ja puiden siimeksessä. Ajan kuluessa ne saavatkin sulautua ympäristöönsä kirjaimellisesti.
Vaikka veistokset ovat suuria, nelimetrisiä, ne eivät ole pelottavia. Istahda siis kivelle ja anna aikaa itsellesi tutkia, mitä sammallapset kantavat mukanaan. Löydät pienempiä sisaruksia kartanon sisältä arkisissa toimissaan.
Söderlångvikin kartano, Kemiönsaari
5. Rajojen rikkojat – 1800-luvun matkustavat naistaiteilijat
Jonkun on rikottava lasikatto, jotta päästään eteenpäin. Naistaitelijat olivat oman aikansa tutkimusmatkailijoita ja esitaistelijoita. He uhmasivat perinteistä käsitystä naisten paikasta – joskus jopa oman vapautensa kustannuksella. Jos sanomiset ja käytös taitelivat liikaa valtaapitävien käsityksiä vastaan, kohtalona saattoi olla jopa mielisairaala.
Rajojen rikkojissa tutustutaan 1800-luvulla Saksassa opiskelleisiin naistaiteilijoihin. Heidän päättäväisyytensä näkyy, sillä usein miehisen kaanonin varjoon jääneet naiset suorastaan loistavat. Hienosti rakennettu näyttely tulvii tarinoita, jotka aiemmin ovat jääneet kertomatta.
Ateneumissa Helsingissä 24.8. asti
6. Lahden kansainvälinen julistetriennale
Joka kolmas vuosi järjestettävään Julistetriennaleen pääsee vain huippujen kärki. 50-vuotisjuhlaansa viettävään näyttelyyn on valittu 240 teosta 4000 ehdokkaan joukosta.
Tällä kertaa esille nostettavia teemoja ovat kulttuuri, ympäristö, ilmaisuvapaus sekä yhteiskunnalliset ja aatteelliset aiheet.
Lahden visuaalisten taiteiden museossa Malvassa 6.6.–7.9.2025
7. Morbus
Kaikki päättyy kuolemaan. Se, mitä matkan varrella tapahtuu, on toinen asia. Taudit ja sairaudet koskettavat kaikkia jollakin tavalla – joitakin kivuliaammin, toisia lopullisesti, monia sivullisen silmin. Joskus taide on tapa selvitä, kun keho ei enää ole vahva.
Villa Gyllenbergissä taiteilijat antavat kurimuksille muodon. Se on yhtä moninainen kuin taudinkuvat: rujo ja ruma, kaunis ja melkein lempeä.
Villa Gyllenbergissä Helsingissä 21.9.2025 asti. Avoinna keskiviikkoisin, lauantaisin ja sunnuntaisin.
8. Gunnel Wåhlstrand
Ruotsalainen Gunnel Wåhlstrand sukeltaa suurissa mustemaalauksissaan omiin ja sukunsa muistoihin sekä ympäröivään todellisuuteen. Hän katsoo maailmaa kevyen mustavalkoisen harson läpi, mikä tekee hänen maailmastaan pehmeän, lähes unenomaisen.
Teokset pohjautuvat sekä Wåhlstrandin perhealbumien aarteisiin että hänen ottamiinsa kuviin. Taiteilijan työskentelytapaa kuvataan hitaaksi, lähes meditatiiviseksi. Kuvista välittyykin rauhallisuus ja kaihomielisyys. Vangitut hetket ovat menneet, mutta niistä jäi kaunis muisto.
Turun taidemuseossa 6.6.–14.9.2025
9. Antiikin sankarit
Antiikin tarusto on suurten tunteiden ja tapahtumien teatteria, jossa sankarit ja sankarittaret joutuvat taistelemaan, uhrautumaan ja osoittamaan nokkeluutensa. Heidän tekonsa ja kohtalonsa talletettiin taiteeseen, joka inspiroi yhä uusia sukupolvia.
Klassinen Nike sai Yves Kleinin käsissä sinisen värin, Herkuleen atleettivartalo muuntui Emma Helleen teoksessa lempeän uhmakkaaksi tyttöenergiaksi. Myös huumori kukkii, sillä Herakleen korskeus ja voitokkuus kääntyy Anssi Kasitonnin teoksessa Tähtien sodan Darth Vaderin ei niin urhoolliseen suoritukseen.
Sinebrychoffin taidemuseossa 10.8.2025 asti
10. Kirjo
Moni asia maailmassa kietoutuu aiempaa tiiviimmin toisiinsa. Nykytaiteessa se näkyy esimerkiksi perinteisten kuvataide- ja käsityötekniikoiden kiehtovana yhdistämisenä. Samalla tavalla nykyisyyttä ei voi irrottaa menneisyydestä. Se mitä teemme, vaikuttaa tuleviin sukupolviin.
Oulussa omat kuteensa loimeen pujottelee saamenkäsityöperinne eli duodjia. Taitavissa käsissä pienet ja suuret tarinat saavat muodon, jonka tavoitteena on sekä varoittaa että valaa toivoa tulevaisuuteen. Ihmisellä on yhä paikkansa elonkirjossa. Näyttelyssä on teoksia pohjoismaisilta ja saamelaisilta taiteilijoilta.
Oulun taidemuseossa 17.8.2025 asti
