Puhe pulppuaa kuin yhdestä suusta. Kädet heiluvat ja nauruntäyteinen tarinointi saa vallan, kun isosisko, vaatesuunnittelija Katri Niskanen, 37, ja pikkusisko, hiihtäjä Kerttu Niskanen, 35, pääsevät saman pöydän ääreen. Vuokatissa asuva Kerttu viettää minilomaa ennen uuden harjoituskauden alkua ja on saapunut Helsinkiin haastattelua varten.
”Samalla reissulla näen Katrin perhettä ja pikkusiskoamme Iitaa. Kisakaudella välttelen väkijoukkoja ja turhaa reissaamista, etten tule kipeäksi. Se olisi ammatissani katastrofi ja tarkoittaisi pitkää harjoittelu- ja kisataukoa”, Kerttu selittää aamiaisen lomassa.
Kaksin valmentajamiehensä Juho Mikkosen kanssa asuva Kerttu oli pitkään haaveillut omasta koirasta. Haave toteutui, kun pariskunta kotiutti nappisilmäisen maltankoira Martan vuoden takaisen maailmancupin viimeisen osakilpailun jälkeen.
Samaa nimeä kantaa sisarusten rakas Martta-mummo. Hän tuli vuoden takaisten Pekingin olympialaisten aikaan tutuksi suomalaisille, kun olympiapronssia napannut Kerttu lähetti mummolleen terveisiä Ylen haastattelussa.
”Martta-koiramme on reipas reissulainen. Se on pienestä pitäen ollut mukana kisamatkoilla, ja sillä on oma passi. Nyt se tosin jäi Juhon kanssa Vuokattiin.”
Niskasen sisarusparveen kuuluvat Katrin ja Kertun lisäksi Kuopiossa asuva hiihtäjäveli Iivo, 31. Kuopus Iita, 29, asuu Helsingissä ja toimii yrittäjänä. Kaikki pitävät tiiviisti yhteyttä, jollei ihan päivittäin, niin ainakin viikoittain.
”Perheellämme on oma WhatsApp-ryhmä. Sen nimi on tietenkin family, ja jaamme siellä arjen kuulumisia. Minä ja Iivo laitamme kuvia lapsistamme, Iita Hugo-terrieristä ja Kerttu Martasta. Family piippailee päivittäin ja huolestumme, jollei mitään kuulu vähään aikaan”, Katri selittää.
OMILLA ALOILLAAN mainetta ja menestystä niittäneet sisarukset saivat viettää luonnonläheisen lapsuuden Vieremän kylällä Pohjois-Savossa.
”Meillä on tiivis perhe, ja olemme tosi perhekeskeisiä. Meillä on paljon samanikäisiä serkkuja, joista osa asui lähellä ja osa vähän kauempana. Serkkujen lisäksi kaikilla oli omat kaverit, joita ei kyllä pienellä kylällä hirveästi ollut. Meillä oli usein sukua ja kavereita kylässä. Kesäisin nukuimme aitassa. Se oli ihanan huoletonta aikaa”, Kerttu juttelee.
Kylän lapsilla riitti aikaa ja mielikuvitusta peleihin ja leikkeihin.
”Leikkimme olivat luovia. Rakensimme majoja metsään, painimme pottupelloilla ja teimme yhdessä sarjakuvia ja lehtiä”, Katri muistelee.
”Kun leikimme tositelevisio-ohjelma Suurta seikkailua serkkujen kanssa, isä osti joukkueillemme sinisiä ja punaisia huiveja. Katri ompeli meille kisa-asuihin kankaisia muumipaikkoja ja taikoi kisapalkintoja. Iivon kanssa olimme ehdottomasti joukon kilpailuhenkisimmät”, Kerttu muistaa.
Katrilla ja Kertulla on vain kaksi vuotta ikäeroa, joten he tottuivat jakamaan lelut ja vaatteet ja aluksi huoneenkin, kunnes muuton myötä saivat omat sopet.
Kerttu oli omien sanojensa mukaan hurjapää siinä missä Katri oli rauhallisempi.
”Minulle piti olla vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Saatoin leikkiä mäkihyppyä naapurin poikien kanssa, kun Katri vetäytyi omaan huoneeseensa maalaamaan.”
”Vanhimpana sisaruksena yritin olla se aikuinen, ja usein otin nuoremmista vastuuta, jos vaikka vanhemmat jättivät meidät hetkeksi nelistään”, Katri lisää.
ELETTIIN 1990-LUVUN lamaa, eikä Niskasten perheelläkään suuria rahoja ollut. Nyt eläkkeellä oleva Eero-isä oli metallialalla, Tarja-äiti työskentelee yhä konekirjoittajana.
”Emme olleet mitenkään varakkaita, joten emme tiedä, mistä vanhemmat repivät rahat kaikkeen, mutta jotenkin se onnistui. Äiti ja isä käyttivät kaiken ylimääräisen rahansa meihin. He eivät koskaan tehneet rahasta numeroa, eikä meiltä puuttunut mitään”, Katri muistelee.
”Meitä ei koskaan kielletty harrastamasta. Olemme saaneet valita omat harrastuksemme. Isä ja äiti ovat väsymättä kuskanneet meitä niihin, mikä neljän lapsen kohdalla on ollut melkoinen rumba.”
Vieremän kylällä oli pururata, jolla siskokset hiihtivät. Kerttu muistaa, miten isä kehui Katrin hiihtotekniikkaa ja käski ottaa siitä mallia.
”Sillä hetkellä olin Katrille kateellinen. Sain kuitenkin isän kommentista vielä lisää pontta omaan tekemiseen. Jos päätän, että haluan voittaa, taistelen vaikka viimeiseen hengenvetoon.”
Katri lopetti yläkoulussa hiihtoharrastuksensa, koska se vei hänen mielestään liikaa aikaa.
”Muistan päivän, kun en enää jaksanut hiihtää eräästä mäestä ja Kerttu vain painoi menemään. Silloin tajusin, miten kova hiihtäjä Kerttu on. Itsekin tykkäsin hiihtämisestä, mutta intohimo taiteellisuuteen oli suurempi.”
VANHEMPIEN PANOSTUS ei mennyt hukkaan. Katrista tuli maankuulu vaatesuunnittelija, Kerttu ja Iivo menestyvät hiihdossa ja sisarusparven nuorimmalla, Iitaalla, on jo oma cateringalan yritys.
”Iita oli meidän maskottimme, lellikkimme. Arjessa olen eniten tekemisissä hänen kanssaan, asummehan molemmat pääkaupunkiseudulla,” Katri sanoo.
Ennen aikuistumista koitti irtaantumisen aika. Katri joutui ensi kertaa eroon perheestään, kun hän lähti Vieremältä kuvataidelukioon Lapinlahdelle.
”Veimme Katrin omaan asuntoonsa koko perheen voimin. Kun jätimme hänet sinne, aloimme parkua äitiä myöten. Minä hoin, että elämä on pilalla, kun Katri lähti pois kotoa”, Kerttu muistelee.
”Silloin olimme kaikki vereslihalla, se oli meille uusi tilanne”, Katri myöntää.
Parin vuoden päästä Kerttu lähti urheilulukioon. Hän muutti Sotkamon Vuokattiin, jossa asuu edelleen.
”Kun muuton hetki tuli, aloin itkeä ja taas kerran ajattelin, että elämä on pilalla.”
Kertulla oli niin kova koti-ikävä, että isä joutui hakemaan hänet kotiin joka viikonloppu. Matkaa oli 130 kilometriä yhteen suuntaan.
”Joskus vanhemmat hakivat minut jopa keskellä viikkoa kotiin yöksi. Eihän siinä mitään järkeä ollut, mutta he eivät koskaan kieltäytyneet. He ovat kirjaimellisesti tehneet kaikkensa meidän eteemme”, Kerttu sanoo.
Katri ja Kerttu ymmärsivät vasta aikuisiällä, miten harvinaisen tiivis perhe heillä on.
”Kaverit ovat jopa vitsailleet, että on epänormaalia olla näin läheinen perheen kanssa. Myös miehelläni Juholla oli siinä aluksi totuttelemista”, Kerttu kertoo ja naurahtaa.
”Ajattelen, että on kiva tulla perheen kautta nähdyksi ja kuulluksi. Silloin on helpompi olla oma itsensä. Olen ammentanut lapsuudenperheestä omaankin äitiyteeni. Yksilönvapaus ja turvallisuus ovat olleet keskiössä. Olen kiitollinen vanhemmilleni kaikesta”, Katri miettii.
HOROSKOOPISSA KERTTU on vilkas ja sosiaalinen kaksonen ja Katri jalat maassa oleva itsepäinen härkä. Luonnehdinnat pitävät heidän mielestään paikkansa. Kerttu on omien sanojensa mukaan temperamenttinen kiukkupussi siinä missä Katri on rauhallisempi viilipytty.
Kun sisaruksia pyytää kuvailemaan toisiaan kolmella sanalla, purskahtavat he nauruun.
”Kerttu on energinen, päättäväinen ja toimelias. Pikkutarkkuus ja jääräpäisyys hänessä ärsyttävät. Tosin olet pehmentynyt iän myötä, et ole enää niin ehdoton”, Katri sanoo siskolleen.
”Tuo on totta. En anna periksi, kun päätän jotain ja olen toki pehmentynytkin”, Kerttu myöntää.
Kerttu taas kuvailee Katria huolehtivaiseksi, kiltiksi ja avuliaaksi isosiskoksi, jolta saa aina neuvoja ja tukea.
”Luotan Katrin mielipiteisiin. Isosiskona hän on minulle aina suunnan- ja tiennäyttäjä. Vanhin ja viisain. Katri on järjen ääni. Katrin hitaus ja rauhallisuus taas ovat sekä hyviä että rasittavia ominaisuuksia.”
Katri ottaisi Kertulta energisyyden, ja Kerttu Katrin visuaalisuuden.
Toisaalta juuri toistensa vastakohtina he täydentävät toisiaan. Sitten Katri löytää täydellisen vertauksen:
”Kerttu on aurinko ja minä olen kuu.”
”Katri on Heinähattu ja minä olen Vilttitossu”, Kerttu viittaa Sinikka ja Tiina Nopolan luomien lastenkirjojen hahmoihin.
Katri ja Kerttu ovat sisarusparvestaan toisilleen läheisimmät.
”Meillä kahdella on ollut myös eniten vääntöä vuosien varrella”, Kerttu sanoo.
KUNNIANHIMOISIKSI HE tunnustautuvat molemmat.
”Minä kilpailen enemmän itseäni vastaan, ja Kerttu haluaa olla lajinsa paras”, Katri analysoi.
Katri on suunnitellut omaa nimeään kantavalle muotibrändille vuodesta 2010 asti. Hän on luonut lukuisia asuja myös sisaruksilleen, kuten Kertulle uniikkipuvun tämän häihin elokuussa 2020, urheilugaaloihin ja Linnan juhliin. Katri on suunnitellut pukuja itsenäisyyspäiväjuhliin myös veljensä Iivon puolisolle Saanalle.
Iivo tuli viime joulukuussa ensi kerran isäksi. Katrilla itsellään on 8- ja 4-vuotiaat lapset Egotrippi-yhtyeestä tutun muusikkopuolison Niklas Variston kanssa. Kerttu on Katrin lasten kummitäti.
”Ennen perhettä elin työlleni. Äitiys on selkiyttänyt työn ja vapaa-aikani välisiä rajoja. Nyt suunnittelen ja aikataulutan päiväni selvästi aiempaa paremmin. Heinäkuut pyhitän nykyisin perheen kanssa lomailuun”, Katri kertoo.
Kerttu taas on niittänyt mainetta ja kunniaa pitkällä hiihtourallaan, joka jatkuu yhä. Hän tapasi Juhonsa ensi kerran jo teini-ikäisenä yhteisellä hiihtoleirillä Vuokatissa.
Kahdeksantoista vuotta yhdessä ollut pari on elänyt arkisin käytännössä symbioosissa. Ennen valmennusuraansa Juho oli myös maajoukkuetason kilpahiihtäjä. Nyt hän toimii vaimonsa valmentajana.
Kolme vuotta kestänyt yhteistyö huipentui vuosi sitten helmikuussa Pekingin olympialaisissa, joissa Kerttu voitti hopeaa ja pronssia.
”Kukaan ei tunne minua tässä maailmassa yhtä hyvin kuin Juho.”
Pian Vuokattiin Nuasjärven rannalle nousee pariskunnan uniikki unelmatalo Villa Murunen.
”Toivottavasti saamme viettää jo joulua uudessa kodissa. Elän unelmaani, perheen aika on ehkä myöhemmin. Aviomies ja Martta riittävät juuri nyt”, Kerttu toteaa.
VUOSIEN VARRELLA sisarukset ovat seuranneet toistensa menestyksekästä polkua kannustaen ja henkeään pidätellen. Katri kertoo jännittävänsä niin paljon Kertun kisoja, että hänelle voi tulla jopa fyysisesti paha olo.
”Usein maadoitan itseni tekemällä samalla jotain muuta, kuten silittämällä vaatteita. Kerran olin kävellä auton alle, kun lähdin telkkarin edestä ulos ihan zombina.”
Tärkeiden kisojen, kuten maailmancupin tai olympialaisten seuraaminen on usein Katrille liikaa.
”Silloin katson kisan vasta jälkikäteen. Katson ensin tulokset ja vasta sitten itse kisan”, hän tunnustaa Kertun pyöritellessä vieressä silmiään.
Sisarukset palaavat perheensä vankkumattomaan tukeen.
”Äiti ja isä ovat näyttäneet esimerkkiä, että kovalla työnteolla pääsee pitkälle. Emme koskaan mene sieltä, missä aita on matalin”, Kerttu huomauttaa.
”Olemme voineet luottaa siihen, että kotona ei tarvitse todistella mitään ja sinne saa mennä aina, oli tilanne mikä hyvänsä. Meihin on luotettu, eikä meitä ole ylisuojeltu. Sellainen perusturva ihmisen sisällä kantaa pitkälle”, Katri pohtii ja jatkaa:
”Oli sydänsuruja tai mitä tahansa, voimme aina uskoutua toisillemme. Sellainen luottamus on harvinaista, että toisille voi kaataa kaiken ja tulee silti hyväksytyksi. Samaa ei välttämättä tapahdu ystävyyssuhteissa.”
”Sisaruus on valtava voimavara. Emme voisi kuvitella elämää ilman toisiamme”, Kerttu summaa.
Juttu on julkaistu Eevassa 7/2023.
Vaatteet: Kertun haalari Katri Niskanen, sneakerit Kertun omat. Katrin mekko Katri Niskanen, sandaalit Katrin omat.
sukulaisuussuhteetLaura Voutilainen raivostui, kun kuuli siskontyttö Yasmine Yamajakon olleen vuosia koulukiusattu: ”Yassu on kuin oma lapseni”
IhmisetEtäomaishoitaja Tanja huolehtii skitsofreniaa sairastavasta siskostaan ja näkovammaisesta isästään vaikka välissä on satoja kilometrejä: ”En tiedä, miten tämä onnistuisi, jos minulla olisi lapsia”
Ihmiset22 vuoden ikäero ensin erotti – siskokset Hanna Svennevig ja Marjatta Sarpaneva löysivät yhteyden vasta aikuisina: ”Tuntui käsittämättömältä, että maailmassa oli aivan kuin toinen minä”
IhmisetNanna ja Nina Suden suurimmat riidat liittyivät rakkaan äidin kuolemaan – ”On kauheaa, kun ei saa surra rauhassa”
IhmisetNäyttelijä Sara Paavolainen: ”Poikani Eino on osannut jakaa toivoa silloinkin, kun se on ollut meiltä muilta kateissa”
IhmisetPaola, Pirjo ja Senja Suhonen: "Meidän perheessä ei pelätty tuottaa pettymyksiä"
