Neljänkympin kieppeillä ihossa tapahtuu ikäviä asioita. Kollageenia tuottavien fibroblastisolujen toiminta hidastuu ja lopulta lakkaa. Koska kollageeni vaikuttaa merkittävästi ihon täyteläisyyteen ja kimmoisuuteen, sen hupeneminen saa ihon veltostumaan ja rypistymään.
Tähän markkinarakoon iskevät ravintolisät. Saatavilla on useita eri kollageenikapseleita, -jauheita ja -vesiä. Jopa olueen ja suklaaseen lisätään kollageenia.
Valmisteet lupaavat paljon:
”Rakentaa ja kosteuttaa ihoa. Saa ihon näyttämään nuoremmalta ja kauniimmalta. Auttaa näkyvästi vähentämään hienoja juonteita ja ryppyjä. Turvaa kollageenin muodostumisen.”
Onko syötävästä kollageenista iholle oikeasti hyötyä?
Syötävä kollageeni onkin peptidejä
Jos kollageeniproteiinia syödään sellaisenaan, hyöty on olematon, kollageenitutkija Taina Pihlajaniemi Oulun yliopistosta sanoo.
– Kollageeni kohtaa vatsassa vatsahappojen armeijan, joka pilkkoo sen pieniksi palasiksi: aminohapoiksi ja niiden ketjuiksi eli peptideiksi. Sen jälkeen kollageeni ei ole enää kollageenia.
Ravintolisien kollageeni onkin hydrolysoitu eli pilkottu valmiiksi. Ne siis sisältävät kollageenipeptidejä.
Peptidit vilkastuttavat ihon kollageenituotantoa ja vähentävät kollageenisäikeiden haurastumista. Juuri säikeiden haurastuminen aiheuttaa ryppyjä.
Elimistön on helppo hyödyntää peptidit, jotka ovat aminohappokoostumukseltaan valmiiksi oikeassa muodossa. Kollageeniravintolisiä valmistavan ranskalaisen Rousselot’n mukaan 90 prosenttia peptideistä imeytyy ja kulkeutuu kudoksiin muutama tunti niiden nauttimisesta.
Asiantuntijat ovat varovaisen myönteisiä peptidien hyödyistä, mutta eivät täysin yksimielisiä. Tutkija Pihlajaniemen mukaan ainoa varma keino lisätä kollageenin määrää ihossa on pistoshoito.
– Kollageenia voidaan ruiskuttaa dermikseen. Se kestää ihossa aikansa, ja sitten tarvitaan uusi ruiske.
Kollageenin muodostumiseen tarvitaan C-vitamiinia
Laurea-ammattikorkeakoulussa tehtiin keväällä 2015 tutkimus, jossa 20 koehenkilöä söi kalakollageeniravintolisää 8 viikon ajan.
– Koehenkilöiden ihon kosteuspitoisuus kasvoi selvästi koejakson aikana. Kosteus säilyi iholla vielä viikon siitä, kun valmisteen syöminen oli lopetettu, tutkimusta ohjannut kemisti-lehtori Ritva Kurimo kertoo.
Ravintolisät eivät siis suoraan lisää kollageenin määrää ihossa, mutta edistävät kollageenin luontaista tuotantoa ja kosteuttavat. Pelkistä ravintolisistä ei kuitenkaan ole apua, jos haluaa pitää kiinni kollageenistaan.
Kollageenia ei synny ilman C-vitamiinia. Koska C-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, sitä pitää saada lisää joka päivä. Puoli kiloa kasviksia on hyvä ohjenuora myös silloin, kun haluaa lisää kollageenia.
– C-vitamiinin saantisuositus on 75 milligrammaa päivässä. Se on ihan liian vähän. 200 milligrammaa vuorokaudessa olisi hyvä määrä, kliininen ravintoterapeutti Sinikka Pakeman sanoo.
Sokeri, tupakka ja aurinko tuhoavat kollageenia
Yksi tupakka tuhoaa 50–60 milligrammaa C-vitamiinia. Jo yksi savuke voi siis lähes mitätöidä koko päivän C-vitamiiniannoksen. Silloin iho rypistyy varmasti ja nopeasti.
Auringon UV-säteily taas hidastaa kollageenin muodostumista ja rikkoo olemassa olevia kollageenisäikeitä.
Kolmas kollageenin vihollinen on sokeri. Se aiheuttaa elimistössä glykaatiota, joka synnyttää haitallisia AGE-molekyylejä (advanced glycation end products). Ne voivat muodostaa kollageeniin ristisidoksia, mikä häiritsee kollageenin toimintaa. Pikkuhiljaa ihon kimmoisuus vähenee ja iho ohenee.
Taitaa olla aika vaihtaa karkkipussi C-vitamiinipitoiseen ruokaan ja ehkä jopa kollageenipurkkiin!
Lähde: Puhdas+:n ja Rousselot’n kollageenitutkimukset
