”Nuorena en lähtenyt minnekään ilman meikkiä, ja vielä muutama vuosi sitten ajattelin, että jalkani ovat liian pitkät ja isot. Sen takia en halunnut pitää lyhyitä hameita tai sortseja.

Itsevarmuuteni on kasvanut ikääntyessäni, ja olen oppinut suhtautumaan kehooni aiempaa lempeämmin. Joillain on ikäkriisi, minulla ei.

Välitän joka vuosi vähemmän siitä, mitä muut minusta ajattelevat.

Tanssii tähtien kanssa -ohjelma on muuttanut ajatteluani lisää.

Osallistuin ohjelmaan viime syksynä, ja kuvauksia varten minun piti ottaa suihkurusketus sekä ensimmäistä kertaa myös rakennekynnet. Tanssinumeroihin pukeuduin mekkoihin ja korkokenkiin.

Olen rento pukeutuja ja yleensä käytän tennareita ja farkkuja. Aloin pohtia, että miksen välillä laittautuisi ruudun ulkopuolellakin. Tunsin oloni yllättävän hyväksi hienoissa mekoissa ja juhlameikeissä.

Olen kuivaa huumoria viljelevä tyyppi ja tottunut viestimään sanoilla. Tanssiessa en voinut eikä minun tarvinnut miettiä vitsejä vaan sain ilmaista itseäni fyysisesti. Se tuntui vapauttavalta.

Olen kova stressaamaan asiasta kuin asiasta. Kun minulla on paineita, olen ahdistunut ja sulkeudun neljän seinän sisään.

Minua hävettää joka päivä jokin asia. En kuitenkaan anna häpeän ohjata elämääni. Kerran täällä vain eletään. Työni on niin hauskaa ja ihanaa, että se auttaa voittamaan siihen liittyvän häpeän.

Tanssiminen oli mieletön stressin poistaja. Vaikka se oli fyysisesti rankkaa, henkisesti se antoi energiaa.

Viime kuukausina kotitreenit ovat olleet minulle tärkeitä tanssimisen lisäksi. Löysin ne koronapandemian aikana. Lähteminen on ollut minulle aina vaikeinta liikunnassa. Kotona ei ole sitä ongelmaa.

Teen kaikkia mahdollisia nettitreenejä kahvakuulajumpasta aerobiciin ja yin-joogaan. Välillä käyn lenkillä.

Ihoani hoidan miedolla kosmetiikalla. Minulla on atooppinen iho, joka ärtyy herkästi hajusteista.

Kerran otin ripsienpidennykset, ja silmäluomeni menivät ruvelle ripsiliimasta. Siitä jäi traumat.

Keväällä uskaltauduin ottamaan microblading-kulmat, mikä muutti elämäni. Pilasin teininä kulmakarvani nyppimällä ja ohentamalla niitä liikaa. Nyt nautin, kun minulla on taas kunnon kulmat.

Instagramista en saa ulkonäköpaineita vaan pikemminkin inspiraatiota. Jos joku näyttää siellä hyvältä, mietin, miksi niin on.

Sosiaalisen median huonoin puoli on sen aiheuttama FOMO eli fear of missing out, paitsi jäämisen pelko. Tarvitsen paljon yksinoloa ja tuskailen, kun näen Instagramista, että muut bilettävät yhdessä.

Silloin mietin, pitäisikö minunkin olla jossain pitämässä hauskaa, vaikka ei niin huvittaisikaan. Kun nukun yön yli, olen taas tyytyväinen elämääni.