Jenni Alexandrova ja Toni Lähde rakastuivat sokkotreffeillä – tällainen on heidän Fiskarsin kesäparatiisinsa
Jenni Alexandrovan ja Toni Lähteen vapaa-ajankoti on reilun tunnin ajomatkan päässä kotikaupunki Helsingistä. Fiskarsin pienessä ruukkikylässä on aikaa rennolle yhdessäololle ja luovuudelle.
Juontaja, toimittaja Jenni Alexandrova, 44, ja yrittäjä Toni Lähde, 45, viettävät jo kolmatta kesäänsä 1800-luvun idyllisessä hirsitalossa Fiskarsin ruukkikylässä. Puistoineen, vanhoine rakennuksineen ja jokinäkymineen maisemat ovat satumaiset.
”Lapsemme kutsuvat tätä paikkaa Narniaksi, ja siltä se välillä meistäkin näyttää”, Jenni ja Toni kertovat huvittuneina kesäkotinsa kuistilla.
Punaisessa hirsitalossa on usea vuokra-asunto. Narisevat puuportaat vievät talon yläkertaan, jossa sijaitsee Jennin ja Tonin viistokattoinen ja valoisa 65 neliömetrin suuruinen ullakkohuoneisto.
Keittiö ja olohuone ovat avonaista tilaa. Lisäksi asunnossa on kaksi makuuhuonetta sekä pieni lisäsiipi, joka ei ole vielä käytössä.


Parilla on Helsingissä omat kodit eri puolilla kaupunkia ja yhteensä kolme kouluikäistä lasta vuoroviikkoasumisineen. Hektisen arjen vastapainoksi he viettävät kesäkodissaan lähes kaiken vapaa-aikansa.
Koti on nytkin täynnä elämää, kun Jennin 14-vuotias poika ja Tonin 8- ja 11-vuotiaat pojat lämmittävät lounaspitsoja ja suunnittelevat uimaan menoa.
”Poikien kanssa ohjelmassa on perheaktiviteetteja kuten koripalloilua, uimista ja rentoa hengailua. Kaksistaan teemme pyörälenkkejä ja maalaamme piharakennuksen ateljeeksi kutsutussa tilassa”, Jenni kertoo.

"Mademoiselle-tuoli oli Tonin ensimmäinen design-hankinta nuorena."
Kaikki tapahtui vauhdilla. Jenni ja Toni päättivät perustaa pitsaravintola Waldemarin Fiskarsiin kesällä 2021. He olivat tavanneet toisensa neljä kuukautta aiemmin.
Ravintola avattiin vuoden päästä kylän keskustassa sijaitsevaan seuraintaloon. Samana kesänä hankittiin kesäkoti.
”Toni totesi, että olisipa ihana saada asunto näistä hirsitaloista. Jonot olivat kuulemma pitkät, mutta universumi oli puolellamme ja saimme kuin saimmekin vuokrattua tämän asunnon”, Jenni muistelee.
Kun hän ja Toni kohtasivat yhteisten tuttavien kehotuksesta, peli oli selvä: he olivat sielunkumppanit.
”Sen tietää, kun sen tietää. Elämä yllätti ja hyvä niin”, Jenni muistelee.
”Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Onneksi uskalsimme heittäytyä, vaikka ulkopuolisesta vauhti saattaa kuulostaa hullulta. Tiesimme, mitä haluamme. Meillä oli yhteinen visio tulevaisuudesta ja uskalsimme toteuttaa sen. Emme ole katuneet hetkeäkään”, Toni sanoo.


"Tonin ja Jennin yhteinen kiinnostuksen kohde on ruoka- ja juomakulttuurin ohella taide."
Kun pari näki asunnon ensimmäisen kerran, se oli kokenut pienen vesivahingon ja kaipasi muutenkin remonttia.
Vaikka seinät oli tapetoitu aikakauslehdillä, Jenni ja Toni näkivät asunnon potentiaalin. Pariskunta sai vaikuttaa seinämaaleihin ja muihin sisustusmateriaaleihin. Kodin hallitseva väri on vanha roosa.
Keittiö on kodissa ainoa paikka, johon he eivät ole täysin tyytyväisiä. Siitä tuli heidän makuunsa liian moderni, joten kaapistojen valkoiset ovet saattavat mennä vaihtoon.
”Sisustusfilosofiamme on vähemmän on enemmän. Panostamme laatuun ja itsellemme rakkaisiin esineisiin. Tavaraa emme haali”, Jenni kuvailee.


”Hommasimme juuri sähköpyörät, jotta pääsemme tutustumaan lähiluontoon.”
Maalaamisesta on tullut Jennille ja Tonille tärkeä harrastus.
”Luovuus vaatii kiireettömän olotilan. Täällä on ainutlaatuinen rauha”, Jenni pohtii.
Toni nauttii vuodenaikojen vaihtelun seuraamisesta Fiskarsin hiljaisuudessa. Kevään ensi merkit näkyvät selkeämmin kuin kaupungissa, ja syksyn ruska ja pimenevät illat ovat taianomaisia. Talviasuttava koti ei ole.



Jenni pitää erityisesti siitä, miten valo lankeaa sisään hirsitalon ikkunoista.
”Aamuisin saatan haahuilla puoleenpäivään kahvikuppi toisessa ja kamera toisessa kädessä vain valoa ihaillen”, valokuvausta harrastava Jenni kertoo.
Toni on kotoisin Turusta ja Jenni Raahesta. Aiemmin molemmat arvostivat kaupunkielämää myös kesäisin. Nyt pari tuntee olevansa osa pientä ja tiiviistä kyläyhteisöä.
”Tuntui hyvältä, kun meille hiljattain sanottiin, että on varma kesän merkki, kun meidät näkee Fiskarsissa”, Toni kertoo.
Pariskunnan on yllättänyt se, miten tärkeä kesäkodista on heille tullut.
”Kesäkoti on henkireikämme. Täältä katsottuna Helsinki tuntuu todella kaukaiselta. Vaikka matkaa on vain tunti ja vartti, se tuntuu valovuodelta”, Jenni toteaa.
”Fiskars on oma kuplansa. Täällä osaamme ottaa aikaa tärkeille asioille”, Toni sanoo.
Juttu on julkaistu Eeva -lehdessä 07/24.