Psykologi Titta Tuuloksen vastaanotolla näkyvät työelämän huolet. Monia ahdistaa epäonnistunut urakehitys tai omasta työstä ei enää innostuta kuten ennen. Pätkätyöt ja kasvaneet vaatimukset vievät yöunet ja työniloa on vaikea löytää.
”Työelämän epävarmuudesta ei pääse koskaan täysin eroon, joten siihen ei kannata edes pyrkiä. Pitää olla keinoja käsitellä sitä stressiä, tietää, miten epävarmuuden oloa voi sietää”, Tuulos sanoo.
Varsinkin uraansa aloittelevat voivat olla pätkätöistä ja kovista vaatimuksista tosi huolissaan: mitä jos minusta ei olekaan tälle alalle?
”Parhaiten korkeilta odotuksilta ja niiden tuomilta pettymyksiltä suojautuu hyvällä itsetuntemuksella. Jokaisen on hyvä tunnistaa realistisesti, missä on hyvä ja mistä nauttii.”
Työelämänvalmentaja ja kirjailija Aurora Airaskorpi tietää monen kokevan, että yhteiskunta vaatii koko ajan enemmän ja enemmän. Se voi johtaa siihen, että alkaa kyseenalaistaa taitojaan. Tutkimukset osoittavat, että varsinkin naiset vähättelevät helposti osaamistaan.
”Jos on tullut valituksi johonkin työhön, osaaminen on siihen riittävä. Jos kuitenkin epäilyttää, osaako tarpeeksi tai pysyykö alan kehityksessä mukana, siitä kannattaa kysyä esihenkilöltä. Itseltä ei kannata turhaan vaatia enempää, jos työpaikassa ollaan osaamiseen jo tosi tyytyväisiä.”
Kun urallaan voi tehdä aktiivisesti valintoja, on epävarmuuden sietäminen usein helpompaa. Esimerkiksi freelancer-työ voi olla vapauttavaa, kun sen voi valita itse. Jos taas pätkätyöt eivät ole luontainen tapa työskennellä, ne voivat uuvuttaa.
Airaskorpi siirtyi vuonna 2021 palkkatyöstä yrittäjäksi. Näin hän sai työarjen, jossa on mahdollisuus säädellä tekemäänsä työmäärää ja tarttua vapaammin eri projekteihin. Yrittäjänä hän on oppinut olemaan rauhallinen myös silloin, kun kalenteri näyttää edellistä viikkoa tyhjemmältä.
”Vakituisen työpaikan tuoma turvallisuuden tunne voi olla illuusio. Yritykseen voi tulla yt-neuvottelut tai se voi joutua konkurssiin.”
Yrittäjänä varmuus työn jatkuvuudesta pitää rakentaa itse.
”Pitää tarkastella oman työn tulosta: jos olen selvinnyt tähän asti, on todennäköistä, että töitä tulee jatkossakin. Varsinkin, jos on valmis kehittymään ja laajentamaan osaamistaan.”
Ymmärrä, mistä alasi epävarmuus johtuu
Ei ole sattumaa, että moni on epävarma työstään. Nykyinen työelämä on järjestynyt tavalla, joka itsessään voi kasvattaa epävarmuuden tunteita. Hyvistä työpaikoista on kova kilpailu. Yhä useammin tarjotaan nollatuntisopimuksia ja keikkatyötä.
”Epävarmuuden syytä kannattaa pohtia laajemmin kuin vain syyttää siitä itseään. On hyvä miettiä, tarjoaako työpaikka minulle sellaiset edellytykset, että voin tehdä työssä parhaani”, Airaskorpi sanoo.
Työntekijä voi kokea olevansa ristiriitaisessa tilanteessa: hän haluaa tehdä työssä parhaansa, kehittyä ja sitoutua. Työnantaja ei kuitenkaan aina luo tähän mahdollisuutta ja anna aikaa ja työrauhaa ammattitaidon kehittämiseen.
Siksi moni vaihtaa työpaikkaa. Titta Tuulos sanoo, että joskus se kannattaa, toisinaan ei.
”Työtä vaihtaessa tulee harkita tarkkaan ne motiivit, miksi sitä on tekemässä. Joissakin tapauksissa ongelmat tuntuvat seuraavan työntekijän perässä uuteen työhön tai siellä törmää taas samoihin ongelmiin. Joskus taas työpaikan vaihtaminen voi auttaa, kun löytää työympäristön, joka sopii itselle.”
Kun työ on haluttua, työnantaja voi maksaa siitä aiempaa vähemmän – joku tekee työn joka tapauksessa. Pitkän ajan kuluessa alan palkkataso laskee. Työn vaatimukset eivät kuitenkaan vähene.
”Esimerkiksi hoito- ja ravintola-alojen työntekijäpula ei ole syntynyt tyhjästä. Jaloilla äänestäminen on myös tehokasta. Jos työntekijöistä ei pidetä huolta, työn laatu kärsii, mikä rappeuttaa hiljalleen koko alaa. Yritysten on pidettävä työntekijöistä huolta, sitä ei voi kaataa yksilön vastuulle”, Airaskorpi sanoo
Puhu epävarmuudesta ääneen
Epävarmuus voi tuntua henkilökohtaiselta kokemukselta, mutta usein se on oire laajemmasta ongelmasta. Siksi Airaskorpi kannustaa puhumaan siitä ääneen.
”Omat tunteet voivat olla merkki itseä suuremmasta ongelmasta. Riittämättömyyden tunne voi esimerkiksi heijastaa työpaikan vaatimustasoa tai olla merkki johtajien turhasta mikromanageerauksesta”, Airaskorpi sanoo.
Kun työpaikalla ottaa puheeksi sen, että työhön on vaikea sitoutua, jos tarjolla on vain määräaikaisia sopimuksia, johto voi herätä miettimään henkilöstöjohtamistaan laajemmin.
”Pomo ei voi tietää asioita, joista ei puhuta ääneen. Vaikeista asioita puhumista voi siis ajatella johtamisen kehittämisenä.”
Puhuminen auttaa, vaikka sillä ei olisikaan vaikutusta varsinaiseen ongelmaan. Kun ystävälleen myöntää ääneen, että mahdollinen työsuhteen päättyminen pelottaa, mieltä painava huoli kevenee.
”Asioista on yleensä helpoin puhua ihmiselle, johon luottaa. Tietysti työhön liittyviin asioihin saa helpoiten apua puhumalle pomolle tai jollekin toiselle työyhteisössä. Mutta aina se ei valitettavasti ole mahdollista. Silloin ystävälle tai perheelle puhuminen auttaa varmasti. Nämä ovat lopulta universaaleja asioita, joten hekin osaavat ymmärtää ja kuunnella”, Tuulos sanoo.
Vertaistuen voimaa ei kannata vähätellä.
”Muistan nuoruudessani nauraneeni kavereideni kanssa, että mitähän meistäkin tulee. Asioille nauraminen on pelkojen käsittelyä parhaimmillaan.”
Mieti, mikä tuo sinulle turvaa
Turhaa ja mieltä vaivaavaa epävarmuutta voi purkaa miettimällä tarpeitaan: mitä tarvitsee kokeakseen olonsa turvatuksi? Kun Airaskorvella on työrintamalla epävarma olo, hän miettii rahaa ja tarkastelee budjetteja. Se rauhoittaa mielen, kun numerot kertovat konkreettisesti, että hätää ei ole.
”Toisille turvaa tuo se, että säästötilillä on kolmen kuukauden palkka, mikäli sille tulee tarvetta. Mutta täytyy miettiä, riittääkö se itselle. Joku voi jättäytyä tyhjän päälle ja toinen tarvitsee runsaan puskurin taatakseen turvallisuuden tunteen.”
Airaskorpi on yrittäjä, joka toimii työelämävalmentajana, ohjaa joogaa sekä työskentelee viestinnän ja kirjoittamisen parissa. Työskentelemällä monipuolisesti hän on turvannut sen, että töitä on varmemmin tarjolla, vaikka jollakin alalla menisi huonommin.
Epävarmoina aikoina elämässä kannattaa etsiä niitä asioita, jotka tuovat varmuutta. Jos ura junnaa paikallaan, iloa voi saada keskittymällä enemmän siihen, mitkä asiat ovat hyvin vapaa-ajalla.
”Yhdellä elämässä voi olla paljon epävarmoja asioita, toiselle työelämä voi olla vain yksi lokero muiden joukossa. Kun elämässä on paljon kivijalkoja, kuten perhe tai harrastukset, epävarmuus työelämässä ei aiheita niin suurta kuormitusta”, Tuulos kertoo.
Jokaisella on valtaa – käytä sitä
Työelämän epävarmuuden keskellä selviäminen vaatii hyvää itsetuntemusta sekä rehellisyyttä siitä, mitä työelämältään todella haluaa. Näin pääsee kiinni uraan, josta voi nauttia.
Airaskorpi rohkaisee katsomaan uraa pitkällä aikajänteellä: jos työantaja ei ole halukas näkemään työntekijän ahdistusta, onko työpaikka todella sitoutumisen arvoinen?
”Perspektiiviä työelämästä kannattaa laajentaa. Jos oma ala on alipalkattua tai työyhteisö ei sovi itselle, kannattaa miettiä, missä muualla voisi hyödyntää osaamistaan. On hyvä pitää mieli avoimena eikä identifioitua liikaa yhteen ammattinimikkeeseen tai työtehtävään.”
Aina irtisanoutuminen ei ole mahdollista. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei työelämäänsä voisi muuttaa. Joskus uuden näkökulman löytäminen voi auttaa pääsemään turhista huolista.
”Voi miettiä, mitä voin tehdä itse nyt, että työllistyn jatkossakin. Voisiko esimerkiksi lisäkouluttautuminen tuoda varmuutta osaamiseen?”
Jos yrittäminen kiinnostaa, sitäkään ei tarvitse aloittaa irtisanoutumalla. Airaskorpi kannustaa kokeilemaan yrittäjyyttä ensin pienimuotoisesti päivätyön ohessa, jotta hyppy uuteen tuntuu turvalliselta.
Omaa valtaansa ei ole vastuullista vähätellä.
”Työelämää ei voi ottaa saneltuna, koska se on yksilöiden rakentama. Meillä jokaisella on valtaa siihen.”
Kuka?
Titta Tuulos on Pihlajalinnan työterveyspsykologi ja uraohjaaja. Hän auttaa jaksamiseen ja työyhteisön ristiriita-tilanteisiin liittyvissä ongelmissa.
Aurora Airaskorpi on työelämävalmentaja, viestinnän asiantuntija ja joogaohjaaja. Hän on kirjoittanut kirjan Vapauden tavoittelijat – Miksi haluamme irti palkkatyöstä?
Lainaukset ovat poimintoja Trendin Instagram-kyselyn vastauksista.
Juttu on julkaistu Trendissä 05/2022
