Kun koronaviruksen aiheuttamanuhan laajuus alkoi valjeta Isossa-Britanniassa, myös kuninkaallisten oli totuttava erikoisjärjestelyihin. Kun muut perheenjäsenet luopuivat julkisista velvollisuuksistaan, yksi ei hellittänyt.

Prinsessa Anne on tottunut viettämään päivänsä edustustehtävien ja hyväntekeväisyystyön parissa. Vuoden 2020 elokuussa 70 vuotta täyttävä kuninkaallinen jatkoikin töitään niin pitkään kuin mahdollista, ennen kuin kaikkia suositeltiin pysymään kotona.

Uhmaava asenne on Annelle tyypillistä. Hän on pyrkinyt toimimaan oman päänsä mukaan, oli kyse sitten romansseista, työnteosta tai muodista. Prinsessan tapa toimia on toisinaan johtanut kiusallisiin tilanteisiin, mutta toisaalta se on tehnyt hänestä monen suosikkikuninkaallisen.

Prinsessa Anne Elizabeth Alice Louise syntyi 15. elokuuta vuonna 1950. Hän oli äitinsä Ison-Britannian kruununprinsessa Elizabethin ja isänsä Edinburghin herttua Philipin toinen lapsi. Isoveli Charles oli syntynyt pari vuotta aiemmin. Vuonna 1960 syntyi Andrew ja neljä vuotta myöhemmin kolmas veli, Edward.

Kun Anne syntyi, valtakuntaa hallitsi hänen isoisänsä kuningas Yrjö VI, mutta vain pari vuotta myöhemmin prinsessan äiti kruunattiin kuningatar Elisabet II:ksi.

Lapsena Anne piti liikunnallisista harrastuksista, ja hevosurheilu on edelleen lähellä hänen sydäntään. Viimeiset kouluvuotensa Anne suoritti sisäoppilaitoksessa. Nuori prinsessa oli vilkas ja ulospäinsuuntautunut, ja hän nautti niin opiskelusta kuin hauskanpidosta. Hän kävi myös mielellään edustustilaisuuksissa äitinsä rinnalla.

Kun prinsessa lähestyi aikuisuutta, hänen omaehtoisuutensa nousi esiin etenkin romanssirintamalla. Mahdollisiksi sulhasiksi ehdotettiin monia hovin lähipiiriin kuuluneita nuoria miehiä, mutta listalle nousi myös Ruotsin kruununprinssi Carl Gustav, tuleva kuningas Kaarle XVI Kustaa.

Vaikka kuninkaalliset elävät suojattua ja rajattua elämää, Anne päätti itsenäisesti, kenet halusi puolisokseen. Hevosharrastuksen parissa hän tutustui moniin kiinnostaviin miehiin, muun muassa Andrew Parker Bowlesiin. Romanssi paronin jälkeläisen kanssa päättyi, kun Andrew valitsi lopulta puolisokseen Camilla Shandin.

Andrew Parker Bowles pysyi kuitenkin Annen ystävänä, ja hän on prinsessan Zara-tyttären kummisetä. Myöhemmin Andrew’sta eronneesta Camilla Parker Bowlesista tuli Annen isoveljen, Walesin prinssi Charlesin, puoliso.

Anne seurusteli myös olympiaratsastaja Richard Meaden kanssa, kunnes tutustui tämän kanssa samassa maajoukkueessa ratsastaneeseen kapteeni Mark Phillipsiin.

Mark ja Anne viihtyivät yhdessä tanssiaisissa ja ulkoilmaretkillä. Rakkaudessaan jääräpäinen Anne jätti jopa väliin joitakin hovivelvollisuuksiaan, jotta hän pääsisi tapaamaan poikaystäväänsä.

Kuningatar Elisabet hyväksyi Mark Phillipsin tyttärensä sulhaseksi, vaikka tämä ei ollut aatelissuvusta. Phillips oli kuitenkin hyvämaineinen upseeri, joka oli kasvanut kunniallisessa ja vauraassa perheessä.

Prinsessa Anne ja Mark Phillips menivät naimisiin Westminster Abbeyn kirkossa Lontoossa marraskuussa 1973. Häät olivat merkittävä tapahtuma, ja ne televisioitiin miljoonille katsojille.

Koska Mark Phillips ei ollut syntyperältään aatelinen, kuningatar tarjosi tuoreelle vävylleen arvonimeä, mutta tämä kieltäytyi siitä. Myöskään Annen ja Markin lapsilla, vuonna 1977 syntyneellä Peterillä ja neljä vuotta nuoremmalla Zaralla, ei ole kuninkaallisia arvonimiä.

Lehdistössä Annea pidettiin hankalana tapauksena. Hän saattoi näyttää hapanta naamaa ja lähettää kuvaajia ja toimittajia matkoihinsa. Anne oli myös sitä mieltä, että hänen henkilökohtaiset asiansa, kuten hevosurheilu ja perhe-elämä, eivät kuuluneet julkisuuteen.

Annen suorasukaisesta tyylistä kertoo myös se, miten hän suhtautui koko maata järkyttäneeseen välikohtaukseen.

Muutama kuukausi häidensä jälkeen prinsessa Anne ja Mark Phillips olivat palaamassa kotiinsa, kun eräs mies pysäytti autosaattueen aseella uhaten.

Miehen aikomus oli siepata prinsessa ja vaatia kolmen miljoonan punnan lunnaat. Hän halusi antaa rahat mielenterveystyöhön. Välikohtauksessa vahingoittui useampi ihminen, mutta prinsessa selvisi säikähdyksellä.

Tarina kertoo, että kun sieppari käski Annea nousemaan autosta, tämä tokaisi: ”Not bloody likely” eli ”En hemmetissä”.

Kansalaisten silmissä Annen rohkea asenne herätti ihastusta.

Vuonna 1982 lehdistön ja Annen välinen kitka hieman hellitti. Anne lähti Afrikan-kiertueelle Pelastakaa lapset -järjestön edustajana. Järjestö on yksi Annelle läheisimmistä hyväntekeväisyyskohteista, ja hänet oli nimitetty järjestön puheenjohtajaksi jo kaksikymmentävuotiaana.

Anne näyttäytyi lehdistössä nyt myönteisessä valossa: hän osoitti tekevänsä tosissaan hyväntekeväisyystyötä ja toi paljon huomiota edustamalleen järjestölle. Hän jopa suostui poseeraamaan kuvaajille.

Työstään lasten hyväksi Anne oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi vuonna 1990.

Sittemmin Annesta on tullut yksi hovin suosituimmista jäsenistä. Nykyään häntä pidetään huumorintajuisena ja älykkäänä naisena. Hän on helposti lähestyttävä ja maanläheinen kuninkaallinen, joka osaa suhtautua luontevasti tavallisiin kansalaisiin.

Mitä pitempään prinsessa Annen ja Mark Phillipsin avioliitto kesti, sitä selvemmäksi kävi, etteivät yhteiset lapset tai rakkaus hevosiin pitäisi paria yhdessä. Kun Mark keskittyi työhönsä, Anne jäi usein yksin.

Suhdetta pidettiin onnettomana, ja liiton viimeisinä vuosina heidät nähtiin harvoin yhdessä. Myös huhut liiton ulkopuolisista romansseista velloivat. Peter Crossia, Annen henkivartijaa, pidettiin Annen rakastettuna. Myös Phillips yhdistettiin useisiin naisiin, vaikka hän kielsi suhteet.

Viimeinen isku liitolle lyötiin keväällä 1989. The Sun -sanomalehti kertoi, että se oli saanut haltuunsa prinsessalta varastettuja henkilökohtaisia kirjeitä ja että poliisi tutki varkautta. Palatsi tiedotti, että kirjeet oli kirjoittanut kuningattaren adjutantti, kuningashuoneen jäsenten suosikki ja prinsessan ystävä Timothy Lawrence.

Tiedote ei laannuttanut kohua, päinvastoin. Moni epäili, että Lawrence oli enemmän kuin prinsessan ystävä. Miestä pidettiin prinsessan uskottuna, jolle tämä saattoi puhua huolistaan epäonnistuneen avioliittonsa aikana.

Annen ja Mark Phillipsin asumuserosta ilmoitettiin saman vuoden lopussa.

Timothy Lawrence ja prinsessa Anne menivät naimisiin hillitysti Skotlannissa vuonna 1992. Hääpaikaksi valikoitui Skotlanti, koska tuolloin anglikaaninen kirkko ei vihkinyt eronneita, joiden entiset puolisot olivat vielä elossa. Paikalla olivat vain morsiusparin läheiset.

Vaikka prinsessa Anne on edelleen tarkka yksityisyydestään, hän antoi haastattelun Vanity Fair -lehdelle 70-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi. Siinä hän kertoi myös isoäitiydestään.

Peterillä on tyttäret Savannah, 9, ja Isla, 8, entisen vaimonsa Autumnin kanssa. Zaralla ja hänen miehellään Mike Tindallilla on myös kaksi lasta, Mia, 6, ja Lena, 2.

Isoäiti nauttii, kun hän voi viettää aikaa lastenlastensa kanssa. Anne vie isompia lastenlapsiaan mielellään hevosten pariin, siellä hän itsekin on aina ollut omimmillaan.

Prinsessa on aina suhtautunut kunnianhimoisesti esteratsastukseen ja menestynyt kilpailuissa. Anne voitti muun muassa kultaa kenttäratsastuksen Euroopan mestaruuskilpailuissa vuonna 1971.

Anne on myös ensimmäinen brittikuninkaallinen, joka on edustanut olympialaisissa. Hän edusti maataan Montrealin-kisoissa vuonna 1976. Annen tytär Zara on perinyt äitinsä hevosrakkauden. Äitinsä tavoin hän on edustanut maajoukkueessa ja voittanut arvokisamitaleja.

Ura urheilijana on vaikuttanut siihen, että Anne taitaa tyylikkään vapaa-ajan pukeutumisen. Hän on muoti-ikoni omalla omaperäisellä tavallaan. Iltapuvuissa Anne suosii brittiäisiä muodinluojia. Hän on tunnettu siitä, että kierrättää asujaan mielellään.

Kaikki maine ei ole ollut myönteistä, sillä prinsessa Anne on tuomittu lakien rikkomisesta – jopa kahdesti. Vuonna 2002 hän piti koiraansa Dottya lenkillä vapaana, ja tämä hyökkäsi kahden lapsen kimppuun. Prinsessa sai tapauksesta sakot.

Toistamiseen Anne joutui lain kanssa vaikeuksiin liian raskaan kaasujalan takia. Sen seurauksena hän sai ajokieltoa.

Anne on herättänyt huomiota myös kansainvälisen politiikan kentällä.

Vuonna 2019 kuningatar otti vastaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin Buckinghamin palatsissa. Ensimmäisen kohtaamisen aikana näytti siltä, että kuningatar pyysi tytärtään kättelemään Trumpia, mutta Anne vain kohautti harteitaan. Ele tulkittiin siten, että prinsessa oli tahallaan jättänyt presidentin huomiotta.

Myöhemmin hovi selitti, että kuningatar oli pyytänyt Annea tarkastamaan, onko kättelijöitä vielä lisää ja vähättelevä ele tarkoitti, ettei tulijoita enää ollut.

Pian tapauksen jälkeen julkaistiin valokuva, jossa prinsessa Anne nauraa Kanadan pääministerin Justin Trudeaun, Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja Ison-Britannian pääministerin Boris Johnsonin kanssa. Jälleen kerrottiin, että huvin kohteena oli Donald Trump.

Vihjeet Annen poliittisista kannanotoista – vaikka ne olisivat väärinkäsityksiä – olivat kiusallisia hovin puolueettomuuden kannalta.

Prinsessa Annen perheessä viime vuodet olivat muutenkin myrskyisä. Ensin prinsessan isä, edustusvelvollisuuksista vetäytynyt prinssi Philip, aiheutti auto-onnettomuuden.

Sitten pikkuveli, Yorkin herttua prinssi Andrew, ajautui skandaaliin. Hänen ystävänsä, liikemies Jeffrey Epstein vangittiin lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Eräs väitetyistä uhreista syytti myös prinssiä hyväksikäytöstä. Andrew kiisti asian, mutta hänen haparoivat ja asian vakavuutta vähättelevät lausuntonsa jättivät hänet erittäin huonoon valoon.

Myllerrykset jatkuivat, kun Sussexin herttuapariskunta, prinssi Harry ja herttuatar Meghan, muutti Yhdysvaltoihin.

Sitten prinsessan esikoinen Peter Phillips nousi julkisuuteen avioeronsa takia. Poika herätti huomiota myös esiintymällä Kiinan markkinoille tarkoitetuissa maitomainoksissa, joissa korostetaan hänen korkea-arvoista taustaansa. Kuninkaallisen perheen jäsenyyden käyttämistä kaupalliseen tarkoitukseen pidetään tahdittomana.

Kuningasperheen kohut ovat aiheuttaneet sen, että edustustehtäviin sopivien perheenjäsenten määrä on huvennut. Siksi Annen merkitys on korostunut entisestään. Hän on uskollinen, luotettava ja väsymätön, mitä tulee kuningattaren edustamiseen ja hyväntekeväisyystyöhön.

Anne tukee yli kolmeasataa järjestöä, tapahtumaa tai organisaatiota. Hänelle merkittäviä kohteita ovat esimerkiksi lapset, hevoset, muoti, urheilu, armeija ja tiede. Hovin mukaan Anne osallistui viime vuoden aikana noin viiteensataan tilaisuuteen. Se on yli seitsemänkymmentävuotiaalta prinsessalta äimistyttävä luku.

Prinsessa ei ole jäämässä eläkkeelle. Hän pitää vanhempiaan esikuvinaan työmoraalin suhteen ja kokee tehtäväkseen palvella kansaa.

Roolin omaksuminen ei käynyt Annelta hetkessä, vaan se on vaatinut nöyryyttä ja kokemuksen kartuttamista. Haastattelussa hän osoitti viestin häntä nuoremmille kuninkaallisille, arvatenkin hovia horjuttaneelle Sussexin herttuaparille.

Anne sanoi olevansa se vanha tylsimys, joka muistuttaa, että hyväntekeväisyyttä harjoittaessa on viisasta luottaa hyviksi havaittuihin perusteisiin. Myös aiempien sukupolvien kokemusta kannattaa kuunnella eikä kaikkea kannata yrittää muuttaa tai keksiä uudelleen.

Prinsessa Annen kieli on säilynyt virkistävän terävänä näihin päiviin asti.

Artikkeli julkaistu alun perin Eevassa 8/2020. Julkaistu verkossa 12.8.2020, päivitetty 18.7.2021.