Helsinkiläinen Inari muutti Lappiin yli 100-vuotiaaseen talokaunottareen – hirsissä piili ikävä yllätys
Remontissa talo sai uuden elämän. Nyt mediayrittäjä Inari Fernández tietää, että hän osaa ja selviytyy kovissakin paikoissa.
Helsinkiläinen kirjailija ja media-alan yrittäjä Inari Fernández, 43, sai viisi vuotta sitten Lapin-lomallaan idean: täällä olisi ihana asua. Olisipa oma punainen hirsitalo ja perunamaa. Hidas elämäntyyli ja luonnon hiljaisuus kutsuivat.
Inari asui silloin kerrostalokodissa Helsingin Lauttasaaressa.
”Nuorena uhosin äidille, etten koskaan muuta Kehä 3:n ulkopuolelle”, Inari muistelee.
Nyt ikkunasta avautuu metsämaisema nuotiopaikkoineen ja mustikanvarpuineen. Hirsitalounelmasta ja Lapin-arjesta tuli totta 2019.
Media-alalla työskentelevä Inari keksi, että työt sujuisivat pohjoisessakin. Hän esitteli Sodankylän kunnalle idean: hän muuttaisi perheineen paikkakunnalle vuodeksi ja kertoisi arjestaan Vaihtovuosi Sodankylässä -YouTube-sarjassaan. Kunta saisi näkyvyyttä, ja Inari toteuttaisi unelmansa.
Hän löysi vuokraussivustolta kylätalona toimivan hirsitalon. Yksi visiitti 1914 rakennettuun Vuojärven kylätaloon muutti elämän.
”Kun tulin pirttiin, naapurin Tarmo oli laittanut takkaan tulen, lattialla oli räsymatot ja keskellä pirttiä keinutuoli. Laitoin silmät kiinni, annoin tuolille vauhtia ja tunsin yhteyttä talon kanssa.”
Inari, kaksi kouluikäistä tytärtä ja espanjalainen opettajapuoliso muuttivat Sodankylään vuokralle, ja Inari aloitti Vaihtovuosi Sodankylässä -verkkoprojektin.
”Tajusimme heti ensimmäisenä Sodankylän-talvena, että lattialta puhalsi viima. Sisällä oli niin kylmä, että siellä piti olla toppahousut ja villasukat päällä. Totesimme, että talo tarvitsisi vähintään lattiaremontin.”
”Jo ensivisiitillä näin elämäni talossa ja tunsin rauhan.”
Vuosi kului, perhe jäi ja Inari päätti ostaa talon yritykselleen. Hän haaveili muun muassa majoitus- ja retriittitoiminnasta.
Kaupat tehtiin syyskuussa 2021. Itse talon hinta oli huokea, muutamia kymmeniä tuhansia. Remonttiin kului 280 000 euroa.
”Kun remppa alkoi ja työmies iski puukon mätään hirteen, ymmärsin, että remontti ei jää vain lattianvaihtoon. Lopulta kaikki tehtiin uusiksi ikkunoita ja hirsikehikkoa lukuun ottamatta.”
Perhe asui puoli vuotta piharakennuksessa urakoiden samalla raksalla timpurin kanssa.
Sisustus on hankittu hiljalleen: jokainen huonekalu on valittu yksitellen ja suuri osa kierrätettyinä.
Vanhassa hirsitalossa on lappilaisen perinnetyylin mukaisesti keltainen kuisti, mutta muutoin ulkomaali on punamultaa. Pihapiiriin kuuluu 205-neliöinen kaksikerroksinen päärakennus, asuttava piharakennus ja tynnyrisauna.
Päätalon alakerrassa on pirtti, keittiö, kylppäri ja Inarin ja kuopuksen makuuhuoneet. Yläkerrassa on työhuone, esikoisen makuuhuone, vierashuone ja oleskeluparvi.
Porstua tehtiin uusiksi, samoin eteisestä yläkertaan vievä portaikko. Pirtin alakerran katto avattiin ylös asti, jotta valoa tulvisi sisään. Pintoihin on tuotu iloa ja eloa kuositapeteilla ja laatoituksilla, jotka muistuttavat perheen kahdesta kulttuurista, sillä lapset ovat puoliksi espanjalaisia.
Inari ja sisustussuunnittelija Emmi-Liinu Sutinen suunnittelivat sisätilat. Värit ja taide tuovat kotiin persoonallisuutta. Parasta kodissa on kuitenkin sen mahdollistama elämäntyyli.
”Voin poimia talon nurkalta mustikat aamupuuroon. Koen neljä selkeää vuodenaikaa. Näen revontulet ja tähdet. Talvisin talon edestä lähtevät moottorikelkkareitit, jotka vievät Jäämerelle asti.”
”Tykkään puuhailla, mutta en pärjää talossa yksin vaan tarvitsen apua sen ylläpidossa.”
Nykyään taloa asuttavat vakituisesti perheen naiset ja koira, sillä Inari erosi miehestään 2023. Vanhan talon ylläpito yksin tuntuu hänestä välillä ylitsepääsemättömältä ja ensimmäinen talvi meinasi nujertaa lumitöineen sekä puidenkantoineen.
Inari on silti selviytynyt kaikesta ja oppinut samalla uutta. Vaaleanpunainen ruuvinväännin on nykyään Inarin lempityökalu.
”Minua on myös autettu ja olen siitä kiitollinen. Viimeksi 13 ihmistä tuli luokseni syystalkoisiin.”
Inari ajattelee, että talo on tehty elämää varten ja vieraat ovat aina tervetulleita.
”Minulle on tärkeää, että kumppanini rakastaisi paitsi minua myös vanhoja taloja. Sellainen tulee kanssani kaupan päälle.”
Haastattelu on julkaistu Eeva-lehdessä 3/2025.
